Hallitus teki 102 vientimatkaa
Kuva: Viestilehtien arkistoMinistereitä moititaan elitismistä ja siitä, että veronmaksajien rahoilla tehdään hienoja reissuja ympäri maailmaa. Matkustetaan bisnesluokassa, asutaan loistohotelleissa ja syödään hyvin ja toisten piikkiin.
Totuus voi olla ministeristä toisenlainen: on aikaeroja, pitkiä päiviä, tiukkojakin neuvotteluja ja edustamista, jolloin pitääkin lentää ja asua hyvin.
Mutta mitä esimerkiksi vientimatkoilla on saatu aikaan?
MT listasi ja laittoi kartalle tämän hallituskauden vientimatkat. Niitä oli 102.
Matkoilla ministerit tapaavat kollegoitaan, vihkivät tehtaita, kuulevat kohdemaassa toimivien suomalaisyritysten kuulumisia ja osallistuvat markkinointiin.
Turismiin jää joskus aikaa, joskus ei.
Tärkeintä on myyntityö.
”Jokaisella ministerimatkalla pitäisi olla mukana yrityksiä”, ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoi Kiinan-vierailullaan tammikuussa.
Erityisesti muissa kuin länsimaissa ministeri on se, joka avaa ovia.
”Ministeri tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä ja hänen avullaan voidaan ottaa esiin vaikeitakin, esimerkiksi sertifiointiin liittyviä teknisiä asioita”, sanoo ulkoministeriön Team Finland -yhteyshenkilö, ulkoasiainneuvos Eero Suominen.
Esimerkiksi käy juuri Toivakan Kiinan-matka, jolla pyrittiin purkamaan lihanviennin esteitä.
Ministerin läsnäolo auttaa vientiä aloittelevia mutta myös kohdemaassa jo toimivia yrityksiä, aikanaan esimerkiksi Nokiaa.
Kun ministerit vielä rummuttavat peräkkäisillä reissullaan samaa viestiä, se menee ehkä paremmin perille.
Vientiä vetää maaliskuussa 2013 aloittanut Team Finland -verkosto. Se toimii eräänlaisena ”sateenvarjona” ulkomailla kattaen ministeriöt, julkisrahoitteiset elimet ja ulkomaiset verkostot.
Erityisesti silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) uskoi ja hehkutti Iltasanomissa uutta vientitiimiä jopa ”eräänlaiseksi henkiseksi tilaksi tai verkostoksi, jossa viestitään meidän tykkäävän tehdä yhdessä asioita Suomen hyväksi”.
Suomisen tuntuman mukaan vientimatkoja määrä on viime vuosina lisääntynyt.
Suurin syy on se, että vientimatkoja tekevät nykyisin muutkin kuin ulkomaankauppaministeri. Suomi kauppaa näin esimerkiksi koneita, koulutusta, ympäristö-, merenkulku-, metsä- ja kaivososaamista, vanhustenhoitoa, lihaa tai pullovettä. Pääasia on kauppa, mutta sivussa saatetaan puhua hiukan länsimaisista arvoistakin.
Tammikuun Kiinan-matkalla oli reilut 30 elintarvike- ja ict-yritysten edustajaa ja virkamiestä.
Viikon matkalla Brasiliaan vuonna 2012 oli lähes 60 yritystä, mutta jo kymmenen vuotta aiemminkin Jari Vilénin (kok.) mukana Kiinassa 57.
Vaikka vientimatkat ovat aivan viime aikoina lisääntyneet, Suomen ulkomaankauppa on taittunut hitusen laskuun. Syynä lienee maailman kehno taloustilanne.
Mutta onko reissuista hyötyä ja saadaanko mitään myytyä? Sitkeyttä se vaatii ja sinnikästä ”jälkihoitoa”.
”Kun kuljemme samaa tietä, tutustumme toisiimme”, kuuluu kiinalainen sananlasku.
Matkojen onnistumista ja tuloksia ei kysele hallitus, vaan jonkin aikaa matkan jälkeen Team Finlandiin kuuluva Finpro. Mutta sekään ei kuule kaupoista, jos niitä ei vielä ole.
Verkoston toimintaa on sittemmin arvosteltu kovin sanoin siitä, ettei se ole saanut enempää aikaiseksi kuin vanhalla nimellä toiminut vienti. Arvostelua on tullut suurlähettilästasolta yrittäjiin. Yksi kritisoija on ollut Suomen Kiinan-suurlähettiläs Jari Gustafsson. Muutosta on lupa odottaa, sillä hänet nimitettiin juuri työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi.
Suomen yrittäjien kyselyssä helmikuussa ilmeni, etteivät yrittäjät tunne koko konseptia eikä se niin muodoin edistä heitä viennissä.
Joskus tulee tuloksiakin. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) piipahdus Vietnamissa lokakuussa 2014 avasi ovet opetusteknologiayritys Viopelle.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
