Vesistressi riivaa maailman köyhimpiä alueita

Vesipulan alueilla elävän väestön määrä kasvaa kovaa vauhtia. Kuva: Jukka Pasonen

Vesistressi kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena ja pahenee jo valmiiksi herkimmillä alueilla. Vyöhyke kattaa Kravun kääntöpiirin alueen Kalifornian, Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja ison osan Aasiaa.

Vesipulan alueilla elää jo yli 3,5 miljardia ihmistä eli puolet maailman väestöstä. Vesipula pahenee, koska väestö lisääntyy, vaikka alue ei sinänsä laajenisi.

Veden puute ei aiheuta vain ravitsemusongelmia, vaan siihen liittyy myös terveys-, energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä sekä konfliktiherkkyyttä.

Vesipulan alueita eli alle 500 kuutiota käytettävää vettä per asukas löytyy myös Pohjois-Saksasta.

Helpoin ja taloudellisiin ratkaisu saada ruokaa vesipula-alueilla on tuoda sitä, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava. Näin voidaan tehdä vaikkapa äärimmäisen vesistressin alueella Helsingin keskustassa, missä ei ole vettä, vaan asukkaita ja rahaa.

Useimmiten vesipula yhdistyy kuitenkin köyhyyteen.

"Jos katsotaan kaistaletta Pohjois-Afrikasta Keski-Aasiaan, alueet ovat laajoja eikä tuonnilla pysytä paikkaamaan tilannetta. Tulevaisuudessa haasteellinen alue on Saharan eteläpuolinen Afrikka. Afrikan ruokaomavaraisuus on nyt 80–85 prosenttia, mutta jos ennusteiden mukaan väestö kaksinkertaistuu ja jopa nelinkertaistuu kymmenessä vuodessa, ruuantuotannon pitäisi moninkertaistua."

Niin voi käydä, sillä kiinalaiset investoivat kiivaasti Afrikkaan. Haasteeksi tulee hyvän ja hyvinvoinnin jakautuminen.

"Jotakin on pakko tehdä, että ruokaa saadaan, koska tuonnilla ei voi korvata noin suuren väestön tarvetta."

Lue lisää: Suomalainen naudanliha säästäisi maailman vesivaroja

Lue lisää: Näin paljon vettä vie riisi-, appelsiini- ja naudanlihakilon tuottaminen