TERVEENÄ TYÖSSÄ Sadonkorjuun jälkeen

Vuodet eivät ole veljeksiä kuten tämä syksy on osoittanut. Sadonkorjuu on pääosin sujunut jouhevasti eikä kuivatuskaan ole tilipussia tyhjentänyt. Mieli on pirteämpi kuin viime syksynä. Silloin osa sadosta jäi maahan, kun sopivia kelejä ei tullut, vaikka olisi kuinka kytännyt.

Satoa on korjattu ja on aika kiitoksen. Monet sadonkorjuujuhlat osoittavat, miten tärkeitä yhdessäolo ja yhteinen ilo ovat yhteisöllisyydellemme. Yhteisö tarjoaa meille myös turvaverkon, jos satumme putoamaan. Yhteisessä sadonkorjuussa korostuvat myös omavastuu ja yhteisvastuu.

Kansallisesta yhteisvastuusta on kyse, kun omaksi henkivakuutukseksemme olemme turvanneet kotimaisen, terveellisen ja turvallisen ruuan. Viljelijä kantaa merkittävän vastuun ruokaketjussa. Se on vastuuta tulevaisuudesta, kokonaisuudesta ja kotiseudusta. Ilman niitä ihmisiä, jotka ottavat vastuun kokonaisuudesta, järjestelmää kuluttavia voimia on enemmän kuin niitä rakentavia.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu omalle vastuulle. Toinen ei voi liikkua puolestasi tai lähteä vaikkapa hyvinvointihankkeen tapahtumiin. Menettäjä on se, joka ei tartu järjestettyihin mahdollisuuksiin. Ajatusten vaihdon toisten kanssa mahdollistaa vain poistuminen omista ympyröistä. Vaihtelu virkistää, vaikka työrupeaman jälkeen väsymys on luonnollista. Jaettaessa ilo kaksinkertaistuu ja suru puolittuu.

Isäntä kertoi viime syksyn kyntöjen jälkeen kärsineensä voimakkaasta päänsärystä. Niskalihakset jumittivat ja pään kääntäminen oli täyttä tuskaa. Taukoliikunta ja vastaliikkeet olivat unohtuneet. Fysikaalinen hoito tuotti ennen pitkää helpotusta. Hän halusi muistuttaa, että kiireessäkin liike on sittenkin lääkettä. Nyt hän aikoi välttää vaivoja mahdollisimman pitkälle ja turvautua ajoissa hierojan apuun, jos oireita ilmenee.

Vahvat särkylääkkeet viime syksynä olivat sekoittaneet pään lisäksi vatsan ja olo oli kuin olisi juuri hypännyt huvipuiston maailmanpyörästä. Tuolin karmeista kiinni pitämällä pystyi sisällä liikkumaan.

Isäntä totesi minkä tahansa koneen reistatessa soittavansa heti kylän ammattilaiselle. Olisi hyvä, jos saisi omaankin kroppaan apua ammattilaiselta ennen kuin keho jumiutuu. Hän kertoi jo ripustaneensa taukojumppaohjeet seinälle. Itsestä pitäisi välittää. ”Olen kehoni paras asiantuntija. Sen olen oppinut kantapään kautta.”

Psykologi, tanssi-liiketerapeutti Päivi Pylvänäinen totesi aivoviikon tilaisuudessa, että monien mielen solmujen takana on ongelmallinen suhde omaan kehoon. Keho koetaan erilliseksi ja vieraaksi. Suhde omaan kehoon on täynnä turhautuneita hallintayrityksiä, kyllästymistä ja ahdistusta. Aivot ja keho ovat yhtä.

Pylvänäinen muistuttaa, että kaikki liikunta aktivoi aivoja, mutta tanssi on parasta liikuntaa. Tanssiin sisältyvät sekä liike että tunne. Monissa paineissa luovivan kannattaa palauttaa voimavarojaan tanssimalla. Pylvänäinen kehottaa kokeilemaan, miten tanssi vaikuttaa mieleen. Tanssi vapauttaa energiaa, vapauttaa jännittyneisyydestä ja rentouttaa.

Lapsuuteni sadonkorjuujuhlissa oli usein puolitoista tuntia tanssia muun ohjelman jälkeen. Onneksi tanssi on edelleen suosittu liikuntamuoto. Liikkuvassa kehossa mieli saa kaipaamiaan ärsykkeitä ja virikkeitä. Samalla aivoihin rakentuu enemmän viestintäreittejä. Pylvänäistä siteeraten: Rytmikäs tanssi luo myös yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Se saa aikaan elävöittävän kokemuksen, että kuuluu samaan ryhmään toisten kanssa.

Avaa artikkelin PDF