Geenimuuntelu on iso mahdollisuus
Taloustutkassa (MT 12.8.2013) pohdittiin Euroopan suhtautumista geenimuunteluun. Voi vain ihmetellä, millä logiikalla Euroopan kannattaa estää sen omista tutkimuskeskuksista kumpuava maatalousinnovaatio ja tuotekehittely.
Geeniteknisesti jalostettujen lajikkeiden ylimitoitetut lupakäsittelyt ja niiden kustannukset palvelevat kyllä monikansallisia suuryrityksiä, jotka niiden avulla pääsevät vahvistamaan monopoliasemaansa maailman ruoantuotannossa. Eurooppalaisen maatalouden jättäminen näiden ulkopuolisten hyväntekijöiden armoille on pelottavaa.
Tulevaisuuden kasvinjalostuksen ja sitä kautta koko maatalouden alalla Eurooppa on hirttämässä itseään säädöstensä solmuihin.
Suhtautumisesta geenitekniikkaan puuttuu muutenkin logiikka. Nimestään huolimatta geenitekniikka ei ole ihmisen kehittämä teknologia vaan perustuu luonnon omien molekyylien vuorovaikutukseen.
Evoluution myötä maaperän Agrobacterium bakteerikannalle on kehittynyt molekyylikoneisto, joka on erikoistunut siirtämään dna:ta kasvisoluun, yli eliökuntarajojen. Kasvin tumassa bakteerin dna:n siirtoon erikoistuneet molekyylit etsivät sopivan kohdan kasvin kromosomistosta ja kasvin omat molekyylit sulkevat uuden dna:n osaksi perimäänsä.
Kasvin molekyylikoneisto alkaa säädellä uutta dna:ta kuin omaansa. Jos uusi dna on kasville epäedullinen, se vaimennetaan tai poistetaan. Myöskään geenin tuote ei voi olla kasville vahingollinen.
Tutkijoiden osuus geeninsiirtoteknologian kehittämisessä on ollut havaita ja ottaa käyttöön tämä bakteerin ja kasvin luonnollisten molekyylien harmonisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva prosessi. Ehdotankin GMO-jalostuksen uudeksi nimeksi LUMO-jalostusta (sanoista luonnon molekyylit).
Kristiina Himanen
kasvien kehitysbiologian dosentti
Helsingin yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
