Karjalaistytöstä tuli hämäläisen kartanon emäntä
Muusikko Mari Kaasisesta tuli Oitin kartanon emäntä kuusi vuotta sitten. ”Kun päätimme mieheni kanssa ostaa talon, emme tunteneet Hausjärveä ja Oittia ollenkaan.” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHAUSJÄRVI (MT)
Miksi karjalaistyttö muutti Hämeeseen? Sitä on moni kysynyt kansanmusiikkiyhtye Värttinästä tutulta Mari Kaasiselta sen jälkeen, kun hän asettui Hausjärven Oittiin miehensä Juha Paason kanssa kuusi vuotta sitten.
”Kun muutimme tänne, ystävät kysyivät, kuinka voin elää ilman Stockmannia. Hyvin olemme kuitenkin pärjänneet”, Helsingin Punavuoren taakseen jättänyt Kaasinen naurahtaa.
Kaasinen ja Paaso ehtivät etsiä itseään miellyttävää kotia puolisen vuotta. Sitten löytyi Oitin kartano, joka kolahti heti.
”Kun tulimme lammen rantaan ja näimme talon, tiesimme, että tämän haluamme”, Kaasinen muistelee.
”Se oli todellakin rakkautta ensi silmäyksellä. Olin nähnyt talon myynti-ilmoituksen netissä tiistaina, ja jo perjantaina talo oli meidän.”
Hausjärvi ja Oitti eivät olleet pariskunnalle entuudestaan tuttuja.
”Ostimme ensin talon ja rupesimme vasta sitten miettimään, mihin oikeastaan olimme muuttamassa”, Kaasinen nauraa.
”Itse en ollut täällä koskaan käynytkään. Miehelleni seutu oli hieman tutumpaa, koska hän on Hämeenlinnasta kotoisin ja joskus Hausjärven ohi ajanut.”
Kartanoon muuttamisen jälkeen perhe on kasvanut kahdella. Talon puulattioilla tömisevät 5-vuotiaan Aukustin ja kohta 3-vuotiaan Iidan askeleet.
”Odotin Aukustia, kun muutimme tänne. Tiesin, että haluan kasvattaa lapseni maalla, en Helsingin Punavuoressa, jossa silloin asuimme.”
Koska perhe asuu kartanossa, voidaan leikkisästi ajatella, että Kaasinen on kartanon emäntä.
”Ihan ei ole kartanonrouvaolo”, Kaasinen nauraa.
”Joskus vitsailemme näillä nimityksillä. Poikaamme Aukustia sanomme kartanon nuoreksi isännäksi.”
Kaasinen kertoo, että täysin vieraaseen paikkaan muuttamisessa oli omat vaikeutensa.
”Ei ole iisiä tulla kylään, josta ei tunne ketään. Oli pakko olla oma-aloitteinen, jotta tutustui ihmisiin.”
Pariskunta sai kuitenkin lämpimän vastaanoton. Erityisesti paikalliset karjalaiset ottivat tulokkaat hyvin vastaan.
”Sodan jälkeen tälle alueelle sijoitettiin paljon karjalaisia. Kun he kuulivat, että myös minä olen sieltä, he tulivat heti tervehtimään ja toivottamaan tervetulleeksi. Siitä haluan edelleen kiittää heitä”, Kaasinen sanoo.
Oitin kartanolla on pitkä historia, jota perhe on yrittänyt selvittää.
”Aika vähän löytyy tietoa. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia ihmisiä täällä on asunut ja millaista täällä on ollut. Sen kuitenkin tiedämme, että täällä on asunut ainakin kunnanlääkäri ja tiilitehtaan johtaja.”
Talon iästäkään ei ole täyttä varmuutta, mutta luultavasti se on tuotu nykyiselle paikalleen Terijoelta Karjalasta.
”Kivijalassa on vuosiluku 1907, mutta vintiltä löytyneessä vanhassa tuuliviirissä puolestaan vuosi 1897. Varmaa on kuitenkin, että talo on ainakin satavuotias.”
Perhe on remontoinut kartanoa ja yrittänyt palauttaa sen vanhaan asuunsa.
”Jos tämä on sata vuotta kestänyt, emme voi pilata sitä.”
Kaasinen on monelle tuttu kansanmusiikkiyhtye Värttinästä. Ensi vuonna 30-vuotista taivaltaan juhliva Värttinä on varsin tunnettu myös maailmalla.
Värttinä ei ole Kaasisen ainut työ. Hän myös pyörittää kylällä kansanmusiikkikoulua.
”Pidän kanteletunteja ja opetan kansanmusiikkia noin kolmellekymmenelle lapselle viikossa. Lisäksi kesäisin pidän neljä kansanmusiikkileiriä kotonamme.”
”Musiikkikoulu on ollut hyvä keino tutustua kyläläisiin. On hienoa, että paikalliset ovat löytäneet sen.”
Musiikkikoulun lisäksi Kaasinen on miehensä kanssa vetovastuussa Hausjärven Turkhaudalla joka kesä järjestettävästä Monttu soikoon! -musiikkitapahtumasta.
”Järjestämme tapahtuman yhdessä paikallisen Nuorisoseura Silmun kanssa. Me tuomme sinne taiteellista puolta. Tänä kesänä tapahtuma järjestetään jo kuudennen kerran.”
Yleisökin on löytänyt tapahtuman. Normaalisti siellä on käynyt kahden päivän aikana parisentuhatta ihmistä ja samaan aikaan järjestettävillä markkinoilla toinen mokoma.
”Monttu soikoon vie aikaani koko vuoden. Kun edellisestä tapahtumasta on selvitty, pitää alkaa miettiä jo seuraavaa. Haluamme, että tapahtumassa esiintyy vahvoja tulkitsijoita”, Kaasinen selittää.
Hausjärveltä löytyy muutakin kuin musiikkia, sillä Oitissa on tämän vuoden keväästä asti pyörinyt luomupiiri.
”Yksi toimelias perheenäiti pisti piirin pystyyn. Hän on ottanut selvää, mistä luomutuotteita saa ja kuka niitä haluaa ostaa”, Kaasinen kertoo.
”Piirin kautta saa ainakin juureksia, vihanneksia, kananmunia ja jauhoja. Lista on hirmuisen pitkä. Olen hieman hurahtanut siihen.”
Piirissä on Kaasisen tiedon mukaan pari–kolmekymmentä perhettä.
”Tuotteet voi noutaa toimintaa organisoivan naisen kotoa. Minulla tosin on kotiinkuljetus, koska naisen lapsi on oppilaani”, Kaasinen nauraa.
ANNIINA KESO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
