MMM vahvisti ilveksen metsästyskiintiöt
Suomen ilveksistä vain noin viisi prosenttia elää poronhoitoalueella. Viime vuonna siellä kaadettiin poikkeusluvin ja vahinkoperustein 25.Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) vahvisti tiistaina ilveksen saaliskiintiön kuluvalle metsästysvuodelle. Kiintiöt asetettiin kahdelle kannanhoitoalueelle, jotka ovat poronhoitoalue ja muu Suomi. Kannanhoitoalueet määritellään ilveksen hoitosuunnitelmassa.
MMM ei esitä poronhoitoalueelle suurinta sallittua saalismäärää, koska kanta-arvio on siellä epäluotettavampi kuin muualla maassa. Poronhoitoalueella esiintyy vain noin viisi prosenttia maamme ilveksistä.
Poronhoitoalueella metsästettyjen ilvesten kiintiö on alittunut monena vuonna. Viime metsästysvuonna alueella kaadettiin kannanhoidollisin poikkeusluvin 12 ilvestä, kun kiintiö oli 40. Vahinkoperustein tapettiin 13 ilvestä.
Muualla Suomessa saa kaataa enintään 503 ilvestä. Viime vuonna kiintiö oli 549. Ilveskannassa on suuria eroja alueen sisällä. Lännessä ilveksiä on entistä enemmän, mutta idässä kannan lasku on hidastunut. Eroista johtuen alue on jaettu kahtia. Lännessä saa kaataa 275 ja idässä 228 ilvestä.
MMM on ottanut kiintiöissä huomioon, että viime talven metsästys vaikuttaa ilveskantaan vasta tulevien 3–5 vuoden aikana. Viime vuonna muun Suomen alueella saatiin saaliiksi 493 ilvestä. Jos tämän vuoden kiintiö toteutuu, alueen saalismäärä pysyy samana kuin viime vuonna.
Viranomaisten mukaan ilveksiä on niin paljon, että kantaa voidaan säädellä metsästyksellä. Yli vuoden ikäisiä ilveksiä on vajaat 3 000 riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan. Kuluneen kesän alussa syntyi arviolta 500–550 pentuetta, joka on 30 enemmän kuin vuonna aikaisemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

