Vuoksen synty räjäytti hirvikannan 6000 vuotta sitten
Vuoksen synty paljasti tuhansia neliökilometrejä uutta maata Saimaan pinnan laskiessa. Hirville se tiesi lähes rajatonta määrää ravintoa, mikä hyödytti myös ihmistä. Hirvikannan paisumisesta kertovat luulöydöt Kaakkois-Suomessa.
Kuva: MT:n arkistoSamaan aikaan kun hirvet lisääntyivät, ihmiset siirtyivät hirsirakennuksia rakentavaan, piikiveä ja meripihkaa hyödyntäneeseen kampakeraamiseen kulttuuriin.
Ennen Vuoksen syntyä hirven osuus alueen väestön nisäkäsravinnosta oli 2,5 prosenttia. Runsaan hirvikannan aikana osuus nousi lähes neljännekseen. Muutama sata vuotta myöhemmin hirven merkitys oli taas kutistunut 5 prosenttiin nisäkäsravinnosta. Tällöin uusien maiden kasvillisuus oli kehittynyt kuusivaltaisiksi metsiksi, joissa hirvelle on vain niukasti ravintoa.
Hirvikannan nopea kasvu toistui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä nykyaikaisen metsänhoidon yleistyessä. Aukeilla ja taimikoissa riitti jälleen loputtomasti hirvelle sopivaa ravintoa.
Hirven osuutta Vuoksen synnyn jälkeisenä aikana ovat selvittäneet Helsingin yliopiston bio- ja luonnontieteilijät sekä arkeologit yhdessä Museoviraston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Bristolin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
