Tutkija kertoo, miksi lisääntyvä valo tekee monesta jörrikästä sopuisan kaverin – "Joka neljäs kärsii talvella kaamosoireista"
Suomalaiset muuttuvat sosiaalisiksi ja liikkuvat aiempaa hanakammin päivän pidetessä. Tutkijan mukaan valo vaikuttaa suoraan aivoihimme.
Valo tekee meistä puuhakkaita, ja lisäksi ahmimisen himo useimmilla vähenee. Kuva: Kari SalonenOlemme kuukauden päivät kulkeneet kohti valoa suuressa osassa Suomea. Utsjoki irtautui kaamoksen ikeestä viikko sitten ja kuroo etelän ottamaan etumatkaa kiinni hurjaa vauhtia. Pohjoisimmassa Lapissa päivä venähti viikossa puolisentoista tuntia, kun Helsingin seudulla samaan puoleentoista tunnin lisävaloon kului kuukausi.
Iloitsemme kaikkialla aidosti auringon paluusta, sillä ihmistä ei ole luotu elämään pimeydessä. Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä tietää, kuinka valo vaikuttaa ihmisiin ja kohottaa elämänlaatua kevättalvella monella tavalla.
"Meistä tulee sosiaalisempia, ja fyysinen aktiivisuutemme lisääntyy. Lisäksi ruokahalu pienenee ja unen laatu paranee, makeanhimo talttuu ja mieli kohenee."
Valo vaikuttaa kahdella tavalla aivoissa. Silmien kautta se kulkee talamukseen, jossa säädellään vireystilaa. Vuorokausirytmejä ja sisäistä kelloa kontrolloidaan puolestaan hypotalamuksessa: valo herättää ja pimeys nukuttaa.
Pieniä nyanssieroja meissä on. Luonnostaan iltavirkkuja on vähemmistö, 13 prosenttia. Reilut 40 prosenttia on aamuvirkkuja ja loput jotain näiden väliltä.
Partosen mukaan peräti neljäsosa ihmisistä oirehtii pimeän vuodenajan vuoksi. Monet nukkuvat huonosti ja ovat epäsosiaalisia sekä passiivisia. Pienellä osalla – yhdellä tai kahdella prosentilla – oireilu muuttuu masennukseksi. Hän välttää puhumasta kaamosmasennuksesta tai -oireista, sillä talviset mielialan vaihtelut eivät ole Lapissa elävien yksinoikeus.
"Oikeampi termi on talvisin toistuva masennustila, sillä siihen sairastuu suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä Etelä-Suomessa ja Välimeren maissa kuin pohjoisen varsinaisilla kaamosalueilla."
Silti oireet ovat usein Lapissa vaikeimpia valon vähyyden vuoksi. Puhtaan valkea lumi heijastaa valoa ja korvaa ajoittain päivän lyhyyttä pohjoisessa, kun taas Etelä-Suomi tarpoo varmimmin pimeässä loskassa.
"Ikä ei tuo helpotusta, sillä valitettavasti kaamosoireet usein pahenevat ikääntyessä."
Paras lääke on kirkasvalolamppu. Puoli tuntia epäsuoraa, 2 500 luksin valoa viidesti viikossa riittää pitämään sisäisen kellon rytmissä. Valoannos on kuitenkin saatava klo 6–9 tai viimeistään klo 10.
Helmikuun loppupuolella luonnon oman kirkasvalolampun luksit ovat kohdallaan. Silloin koko Suomessa aurinko nousee ennen klo 8:aa ja laskee vasta klo 17:n jälkeen, ja samalla kaamosoireet alkavat helpottaa itsestään.
Maaliskuun alkupuolella saamme valoa suorastaan ihanteellisen määrän, jotta sisäinen kellomme pysyy ajassa. Illat ovat sopivan pimeitä ja unettavia. Aamullakaan valo ei vielä virkistä liian aikaisin.
Vähitellen tilanne keikahtaa päälaelleen.
"Suomessa päivä pitenee nopeasti, ja kesäaikaan siirtyminen korostaa vielä iltojen valoisuutta."
Alamme saada jopa liikaa valoa iltapäivisin ja iltaisin sillä seurauksella, että kesää kohti univaikeudet jälleen lisääntyvät. Monet ehkä kokevat, että he eivät tarvitse unta yhtä paljon kesällä kuin talvella. Lähinnä lienee kyse sisäisen kellon häiriöstä ja valon virkistävästä vaikutuksesta.
Valon vaikutuksia alitajuisesti myös kavahdetaan, sillä jokaisen mieliin on iskostunut väite itsetuhoisuuden lisääntymisestä keväisin.
Partosen mukaan on kiistatonta, että pitkällä aikavälillä itsemurhat kasaantuvat touko–kesäkuulle ja niiden yritykset huhtikuulle. Vuodet eivät toki ole veljiä keskenään, ja sukupuolten välilläkin on eroja.
Valon yhteys keväisiin tragedioihin on kuitenkin mutkikas. Partosen mukaan kaamosmasennus ei aiheuta itsemurhia vaan pidemmän ajan mielenterveysongelmat, jotka pahenevat pilvisen harmaan säätilan muututtua.
"Masentuneen ihmisen elimistö voi reagoida valon tulvaan poikkeavalla tavalla, mikä aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta ja jopa fyysistä kipua."
Lue lisää:
Noin joka kolmas kärsii kaamosmasennuksen oireista – psykologi kertoo, miten niitä voi helpottaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
