Uhka EU-rahoituksen kaatumisesta saa kitkeriä kommentteja viljelijöiltä: "Viljelijät maksavat muiden politiikan alojen epäonnistumisia"

Unkari ja Puola yrittävä kaataa rahoitussovun. Kuva: Kuvat: Mauro Bottaro, European Communities / Kuvitus: Juho Leskinen

Euroopan maataloustuottajien katto­järjestössä Copa-Cogecassa ollaan huolissaan EU:n elpymis­paketin mahdollisesta kaatumisesta. Se jarruttaisi maatalouden uudistuksia sekä vaikeuttaisi alan elpymistä koronaviruskriisistä.

EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista ollaan suuntaamassa noin 7,5 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen. Rahoja tulee käyttää EU-maissa ilmasto- ja ympäristösiirtymää tukeviin hankkeisiin.

”Budjettisovun lykkääntymisellä ja sen tuomalla epävarmuudella on kielteisiä vaikutuksia EU:n maatalouteen. Lisäksi jos elvytyspaketti kaatuu, se ei paranna alan toipumista koronaviruspandemiasta tai johda sujuvaan siirtymään uudessa maatalouspolitiikassa. Viljelijät maksavat muiden politiikan alojen epäonnistumisia”, Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.

”Jos ala menettää 7,5 miljardia euroa, pudotaan vielä entistäkin alhaisemmalle tasolle budjetissa. On mahdotonta saavuttaa EU:n kestävyystavoitteita vähemmällä rahalla.”

Unkari ja Puola yrittävät kaataa EU:n pitkään neuvotelleena olleen budjettisovun sekä elpymisrahoituspaketin.

Suurlähettiläät käsittelivät maanantaina 1 824 miljardin euron kokonaisuutta, johon kuuluvat EU:n seitsemän vuoden budjetti ja 750 miljardin euron elpymispaketti. Keskustelu törmäsi kuitenkin siihen, kun Puola ja Unkari ilmaisivat epäilyksenä rahoitusneuvottelujen jatkamiselle.

Maat vastustivat niin kutsuttua omien varojen päätöstä, jolla varmistetaan, että Euroopan unioni voi ottaa markkinoilta lainaa elpymispaketin rahoittamiseksi.

Unkarille ja Puolalle kivi kengässä on EU-rahoitukseen liitettävä oikeusvaltiomekanismi, jonka mukaan jäsenmaiden rahoitus olisi jatkossa riippuvainen oikeusvaltiokehityksestä. Oikeusvaltiomekanismin hyväksymiseen riittää jäsenmaiden enemmistö, mutta budjettipäätöksessä vaaditaan yksimielisyyttä.

Suomelle oikeusvaltiomekanismin sitominen tulevaan EU-rahoitukseen on ollut kynnyskysymys. Sen avulla voitaisiin puuttua EU-rahoituksen käyttöön liittyviin oikeusvaltiorikkomuksiin nykyistä tehokkaammin. Kirjauksesta saavutettiin sopu jäsenmaiden ja parlamentin kesken marraskuussa.

Suomen lisäksi muun muassa Hollanti on sanonut, että oikeusvaltiokirjaus on ehtona EU-budjetin hyväksymiselle.

Lopullisen rahoitussovun tiellä on vielä monia esteitä. Rahoituspaketti on hyväksyttävä vielä jäsenmaita edustavassa neuvostossa ja europarlamentissa, sekä ratifioitava jäsenmaiden parlamenteissa. Unkari ja Puola ovat uhanneet, etteivät ne aio hyväksyä rahoitusta, jos oikeusvaltiomaininta ei ole niille mieleinen.

Toisaalta Unkari ja Puola ovat saamassa EU:n elvytyspaketista sekä seitsemän vuoden budjetista merkittävän summan rahaa. Siksi isottelun on odotettu väistyvän.

Rahoituksen toimeenpanolla alkaa olla kiire, koska uusi budjettikausi alkaa ensi vuoden alussa. ”Olemme todennäköisesti pian kriisitunnelmissa", EU:n virkamies totesi Helsingin Sanomille.

Lue myös:

EU:n rahapaketin lopullisen hyväksymisen tiellä esteitä – Unkari ja Puola eivät antaneet tukeaan

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin