Puukaupan tahti tasainen Järvi-Suomessa
Puukauppoja on tehty Järvi-Suomessa tasaiseen tahtiin viimeiset seitsemän viikkoa, kertoo metsänomistajien liitto Järvi-Suomen johtaja Timo Leskinen. Viikottain liiton alueella on myyty puuta noin 250 000 kuutiometriä.
Eroja maakuntien välillä on, esimerkiksi Etelä-Savossa kauppaa on tehty vilkkaammin kuin Pohjois-Savossa.
”Kelirikkokohteet mäntytukkivaltaisiin leimikoihin painottuen kiinnostavat yhä kovasti puunostajia. Valikoivuus kohteiden suhteen on kuitenkin kasvanut. ”
Kun maat jäätyvät, kysynnän notkahdus on ennakoitavissa. Toivottavasti notkahdus jää lyhyeksi, sanoo Leskinen. Hän on huolissaan talviharvennuskohteista, sillä harvennusrästit uhkaavat kasvaa vuosi vuodelta.
Energiapuun kysyntä ei ole vahvistunut. ”On erittäin huolestuttavaa, että kolme keskikokoista energiapuun hankintaan keskittynyttä toimijaa vetäytyy Järvi-Suomesta”, toteaa Leskinen.
”Yksi syy vetäytymiseen lienee tempoileva energiapuun tukipolitiikka.”
Haminan Veistosahan konkurssin varmistuminen tarkoittaa, että Järvi-Suomen alueella on yksi tukin käyttäjä vähemmän. Sahan vuosittainen tukin käyttö oli 500 000 kuutiometriä.
”Positiivisena uutisena tiedossa on, että Pieksämäellä aloittaa uusi toimija, joka sahaa pikkutukkeja.”
Vuodenvaihteen jälkeen Järvi-Suomessa on kolme uutta metsänhoitoyhdistystä.
Koillis-Savon, Lapinlahden, Pielaveden ja Ylä-Savon metsänhoitoyhdistykset fuusioituvat ja syntyy metsänhoitoyhdistys Savotta.
Kuopion ympäristön ja Sisä-Savon kaksi metsänhoitoyhdistystä yhdistyvät. Uuden yhdistyksen nimi on metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo.
Yhdistyksen toimialueeseen kuuluvat Keiteleen, Kuopion, Maaningan, Rautalammin, Siilinjärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueet.
Kolmas fuusio tapahtuu, kun metsänhoitoyhdistys Kerimäki yhdistyy metsänhoitoyhdistys Itä-Savoon. SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
