Suunnittelijoista pulaa kosteikkohankkeissa
Kosteikkosuunnittelijat tutustuivat Saarijärvellä Ilpo Vuoren ja Tuula Kuhno-Vuoren tulvaniitystä tehtyyn kosteikkoon. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSAARIJÄRVI (MT)
Monivaikutteisia kosteikkoja tehtäisiin nykyistä enemmän, jos niille löytyisi päteviä suunnittelijoita. Viime viikolla koulutettiin kolmen päivän ajan suunnittelijoita Keski-Suomessa.
Agronomi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että ensimmäisellä EU-tukikaudella kosteikkoja rakennettiin noin 500. Seuraavalla kaudella into hiipui.
Nyt voimassa olevat paremmat tukiehdot ovat jälleen innostaneet viljelijöitä ja muita toimijoita kosteikkojen tekoon. Yhdellä seitsemän vuotta kestävällä tukikaudella kosteikkoasia ei nytkään tule kuntoon, kosteikkojen teko vaatii kymmeniä vuosia.
Puustisen mukaan maatalouden ympäristötukijärjestelmä on niin monimutkainen, että viljelijän on vaikeaa löytää itselleen parhaiten soveltuvaa tukimuotoa. Paikalliset hankkeet ovat auttaneet ja vauhdittaneet kosteikkoasiaa eri puolilla Suomea.
Keski-Suomessa Täky+ -hanketta vetävä projektisuunnittelija Ilona Helle on nähnyt monta onnistunutta kosteikkohanketta. Hänen mielestään viljelijät ovat vastuuntuntoisia myös vesiensuojeluasioissa, jos neuvontaa, opastusta ja tukirahaa on saatavilla.
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Poke) maille Saarijärven Tarvaalaan on kaivettu kaksi kosteikkoa. Pertti Hokkasen mukaan hanke sisälsi monia yllätyksiä.
Kun lähtökohtana on läpipääsemätön pusikko, kosteikon suunnittelu ja toteutus ovat lievästi sanottuna haasteellisia.
Tarvaalan kosteikoista on kaavailtu myös virkistysaluetta, patopenkereille on tulossa luontopolkuverkosto.
Hokkasen mielestä patopenkereet on tehtävä paikalta saatavasta tavarasta. Kun toimitaan lähellä vesirajaa, rannan puolta ei saa sotkea.
Tarvaalan kosteikkojen kokonaiskustannusarvio oli 44 000 euroa. Pitkäpuominen kaivuri oli kallis, mutta sillä syntyi myös jälkeä.
Retkeilyn osanottajat ihmettelivät Poken kosteikkoon jätettyjä koivuja. Hokkasenkaan mielestä niitä ei olisi pitänyt jättää, mutta tulvavesi tappaa ne muutamassa vuodessa.
Saarijärven Koskenkylällä Ilpo Vuori ja Tuula Kuhno-Vuori ovat miettineet, mitä tehdä tulvaherkälle lohkolle, jonka pääsato on haukia ja lahnoja. He päättivät muuttaa pellon kosteikoksi.
Liki kahden hehtaarin kosteikon valuma-alue on noin 30 hehtaaria. Peltoa siitä on kolmannes.
Hakemus kosteikon perustamisesta jätettiin viime kesäkuun lopussa. Kaivutyöt alkoivat hangessa aprillipäivänä. Kosteikko tarvitsi myös sadan euron ympäristöluvan.
Pato on vielä auki. Vesi nostetaan alueelle vasta, kun kaivumassat ovat kasvittuneet.
Rahaa on mennyt 7 000 euroa. Jäljellä on tuhat euroa patorakennelmaa varten. Padon tarpeet ovat jo paikalla.
Kosteikon patovallia on tarkoitus hoitaa laiduntamalla.
Jo kevättulvan aikaan kosteikolla oli paljon muuttolintuja, nokikana ja harmaahaikara harvinaisimmasta päästä. Syksyllä kosteikolta on tarkoitus kerätä talteen myös sorsasatoa.
Syken Puustisen mukaan maatalouden tukirahoilla tehtyjen kosteikkojen määrä on vaatimaton metsästäjien tekemiin kosteikkoihin nähden.
Kosteikko tulee tehdä mahdollisimman monivaikutteiseksi tekijästä ja tarkoituksesta riippumatta.
Kotiseutukosteikko Life -hankkeen avulla tehdään esimerkkikohteita eri puolille Suomea ja järjestetään koulutusta.
Vuoden 2015 lopussa päättyvään hankkeeseen on rahaa yli miljoona euroa. Valtaosa siitä on EU-rahaa.
Riistanhoidonsuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen kertoo, että valmiina on jo noin 40 mallikosteikkoa. Uusia kosteikkoja mielivillä on kesäkuun loppuun aikaa hakea rahoitusta.
”Yritämme tehdä halvalla riittävän hyviä monivaikutteisia kosteikkoja”, Pekkarinen tiivistää hankkeen idean.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
