Miten miljardisäästöt kohdistuvat? Hallitus kokoontuu tiistaina budjettiriiheen
Ainakaan isoja uusia leikkauksia riihestä ei odoteta, mutta jo päätetyt säästöt on nyt määrä kohdistaa momenteille.
Esimerkiksi hevosalan rahoitusleikkausten tarkasta suuruudesta on määrä sopia budjettiriihessä. Kuva: Kaisa StengårdPetteri Orpon hallitus kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista budjettiriiheen tiistaina ja keskiviikkona.
Riihestä ei odoteta suuria yllätyksiä. Valtiovarainministeriöstä on viestitty, että ainakaan suurille lisäsäästöille ei riihessä enää ole tarvetta.
Mittavista uusista säästöistä päätettiin jo kevään kehysriihessä. Nyt tarkoitus on löytää kaikille jo päätetyille säästöille tarkat kohteet. Myös sellaisille säästöille, joiden toteutuminen on myöhemmin arvioitu epävarmaksi, etsitään nyt korvaavia kohteita.
Lopullisia päätöksiä odotetaan myös ministeriökohtaisten menosupistusten tarkoista kohdentumisista.
Maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista leikataan suunnitelmien mukaan ensi vuonna lähes 40 miljoonaa euroa.
Etukäteen esimerkiksi hevosala on ollut huolissaan sen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa momentilta olisi leikattu peräti 14,5 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) valtiosihteeri Päivi Nerg kuitenkin tyrmäsi noin suuret leikkaukset. Ministeriön esityksessä hevosalalta leikattaisiin 8,5 miljoonaa.
Myös hallintoon kohdistuvat leikkaukset ovat herättäneet huolta. Esimerkiksi MTK vaatii hallitusta turvaamaan Ruokaviraston suorituskyvyn esimerkiksi tukimaksatuksiin ja ruoan vientiin liittyvien viranomaispalveluiden osalta.
Ministeriön kautta tulee myös paljon maaseudun elinvoimaisuuteen ohjattavaa rahoitusta. Sen leikkausten tarkemmasta kohdistumisesta päätetään riihessä.
Lisäksi MTK toivoo päätöksiä ruoka-alan kasvuohjelman toimeenpanemiseksi.
Huolta kannetaan myös metsänhoidon rahojen suunnitelluista leikkauksista, sekä fossiilisten polttoaineiden päästökaupasta.
MTK:n arvion mukaan polttoaineiden jakelun päästökauppa nostaisi maa- ja metsätalouden kustannuksia noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Kyseessä olisi EU-säädösten päälle tuleva kansallisesta päätöksestä johtuva rasite, jollaisista luvattiin hallitusohjelmassa pidättäytyä.
Metsärahojen puolella taas entisen kemera-tuen korvannut Metka-tuki loppuu jo nyt kesken, mikä uhkaa vaarantaa hallitusohjelmassa esitetyt metsänhoidon tavoitteet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








