Sotesta tuli taas sotku
Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistusta on tehty pitkään ja hartaasti, ja kesäkuussa palveluiden järjestämismallista löytyi sopu yli hallitus- ja oppositiorajojen.
Alkoi sopimuksen kirjoittaminen laiksi ja samalla jälkipuheet siitä, mitä oikein sovittiin.
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund oli pian valmis perumaan koko sopimuksen, koska se suosii julkista palvelutuotantoa.
Myös kokoomuksesta alkoi kuulua kritiikkiä yksityisten palveluntuottajien aseman vuoksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Kimmo Sasi (kok.) on nyt vedonnut valiokunnan kiireisiin ja epäillyt, ettei tämä eduskunta ehtisi käsitellä sote-uudistusta. Pääministeri Alexander Stubbkin (kok.) on väläyttänyt lykkäämisen mahdollisuutta.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on sanonut toistuvasti, että lakiluonnos tuodaan eduskuntaan ja lakiongelmat ratkaistaan. Hän on pitänyt kansalaisten oikeuksia palveluihin tärkeämpänä perusoikeutena kuin kuntien itsehallintoa.
Samaa mieltä oli viime viikolla perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hänen mukaansa perustuslakia voitaisiin kuitenkin muuttaa: koska sotesta on parlamentaarinen sopu, myös perustuslain muutos menisi läpi seuraavassa eduskunnassa.
”Perustuslakia ei muuteta sote-uudistuksen vuoksi, se ei ole mikään vaihtoehto”, keskustan kansanedustaja sekä perustuslakivaliokunnan ja sote-ohjausryhmän jäsen Tapani Tölli (kesk.) sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.
”Tärkeintä on ratkaista perustuslakiongelmat ja nähdä, ollaanko uudistukseen yhä sitoutuneita.”
Töllin mukaan perustuslakivaliokunnan kiireet eivät ole peruste sote-lain lykkäämiselle. Valiokunta käsittelee lakiluonnosta, kun se on annettu eduskunnalle näillä näkymin marraskuussa.
Töllin mukaan puoluejohtajien alkuperäinen sopimus oli selvä, ja myös perustuslailliset ongelmat olivat tiedossa jo kesäkuussa.
Useat professorit, Kuntaliitto ja muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ovat pitäneet ongelmana, että kunnalle annettaisiin tehtäviä sote-alueen päätöksillä, eikä lain nojalla.
Myös kuntien muuttuminen sote-alueiden rahoitusautomaateiksi nähtiin perustuslain vastaiseksi kuntien itsehallinnon näkökulmasta.
Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö sanoi tiistaina Ylen Aamu-tv:ssä, ettei lakiluonnos ylimääräisine hallintoportaineen vastaa sitä, mistä puolueiden puheenjohtajat alun perin sopivat.
Lakiluonnoksen mukaan palvelut järjestäisi viisi sote-aluetta.
Palvelut tuotetaan sote-tuotantovastuualueilla, jotka voivat hankkia palvelut kuntayhtymiltä, isoilta kunnilta tai yksityisiltä tuottajilta esimerkiksi palvelusetelein.
”Yksityisten palveluntuottajien asema ei siis heikkene”, Tölli huomauttaa.
Epäselvää on sen sijaan rahoitus. Maksuperusteina mainittujen asukasmäärän, sairastavuuden ja ikärakenteen painotukset ovat auki eli kuntien taakanjakoa ei vielä tiedetä.
Lisäksi rahoituksen yksikanavaisuutta pohtii vasta ensi keväänä toinen työryhmä.
Tölli harkitsisi jo nyt mallia, että ainakin kuntien valtionosuudet maksettaisiin suoraan sote-alueille kierrättämättä niitä kuntien kautta.
Myös professori Kaarlo Tuori ehdotti tiistain Helsingin Sanomissa, että järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuu olisivat yksissä käsissä ja että pohjana olisivat esimerkiksi nykyiset sairaanhoitopiirit.
Hallitus perustelee sote-uudistusta julkisten menojen hillinnällä.
Uusien sote-alueiden on määrä aloittaa vuonna 2016 ja uusien palvelukokonaisuuksien olla käytössä vuonna 2017.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
