Itävalta juhlii 100-vuotiasta tasavaltaa, lakkoilee työaikajoustoista – ja haikailee keisarillista historiaansa

Wien ymmärtää, julistaa Itävallan vapauspuolueen kadunvarsimainos. Oikeisto-konservatiivisen puolueen ideologiaa värittävät maahanmuuttokriittisyys, sosiaalietuuksien väärinkäytön estäminen ja turvallisuus. Kuva: Kimmo Lundén

Itävallan vapauspuolueen parlamenttiryhmän puheenjohtajan Walter Rosenkranzin mukaan maahanmuuttopolitiikka on puolueen yksi painopisteistä, mutta ei ainoa. Kuva: Kimmo Lundén

Populismiin erikoistunut tutkija ja professori Reinhard Heinisch selittää Itävallan oikeiston nousun syitä. 

Wien

Itävallan ensimmäinen tasavalta täyttäisi tänään 12. marraskuuta sata vuotta, elleivät natsivuodet ja liittyminen Saksan osaksi vuonna 1938 olisi katkaisseet historiaa.

Toisen maailmansodan ja Hitlerin Saksan häviön jälkeen vuonna 1945 alkoi Euroopan keskellä sijaitsevan ja nykyisen EU-puheenjohtajamaan toisen tasavallan aika.

Näkyykö Itävallan satavuotias tasavaltainen menneisyys yhtä villinä juhlintana kuin vaikka Suomen viimevuotiset satavuotiskekkerit?

Ei sinne päinkään.

Maanantain lähestyessä huomion keräsi poliittinen lakko, jolla metallinjalostusteollisuuden työntekijät vastustivat oikeistohallituksen ajamia työaikajoustoja.

Noin 20 000 jäsenen liitto ei ole maan suurimpia, mutta 12.11. ajoitetulla lakolla ammattiyhdistysliike halusi laajemminkin demonstroida kollektiivisen työehtosopimusjärjestelmän puolesta. Poliittinen lakko on ensimmäinen moneen vuoteen.

Työntekijöiden-, työnantajien ja hallituksen muodostama kolmikanta on kristillisdemokraattisen kansanpuolue ÖVP:n ja oikeisto-konservatiivisen vapauspuolueen FPÖ:n noustua valtaan joutunut altavastaajaksi ja puolustuskannalle.

Vapauspuolueen johtohahmon ja Euroopan nuorimman pääministerin, liittokansleriksi nousseen Sebastian Kurzin johdolla Itävalta on ajanut läpi talousuudistuksia, veronalennuksia ja kansalaisten turvallisuutta sekä maahanmuuttoa rajoittavaa politiikkaa.

Itävalta muistuttaakin tänään monessa suhteessa Suomea: talous kasvaa, työttömyys on alhaalla, oikeisto- ja populistipuolueiden politiikka jyllää, maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty, ja ammattiyhdistysliike on barrikadeilla.

"Wien verstehen. Wir sorgen für Sicherkeit."

Kadunvarsimainoskampanja toistaa hallitukseen nousseen vapauspuolueen sanomaa. Nollatoleranssi rikollisuudelle, poliisille lisää resursseja ja valtuuksia. Radikaali islam kiellettävä. Allekirjoittajina vapauspuolue FPÖ:n tunnettuja johtohenkilöitä, ensimmäisenä varaliittokansleri Heinz-Christian Strache.

Liittokansleri Sebastian Kurz on suosittu polittikko itävaltalaisten keskuudessa. Kurz vieraili Suomessa viime viikolla Euroopan kansanpuolueen EPP:n puoluekokouksessa ja tapasi myös Suomen johtoa, sekä presidentti Sauli Niinistön että pääministeri Juha Sipilän (kesk.).

Koventuneesta maahanmuuttopolitiikasta kertoi Itävallan hallituksen päätös irtaantua – Unkarin ja USA:n tavoin – YK:n globaalia maahanmuuttoa koskevasta Global Compact for Migration (GCM) -sopimuksesta. Suomen on tarkoitus allekirjoittaa se joulukuussa Marokossa.

Suomessa muun muassa kansalaispuolue on vaatinut Sipilän hallitusta vastaavasti irtautumaan YK:n maahanmuuttosopimuksesta.

Populismiin erikoistunut tutkija ja professori Reinhard Heinisch kertoo liittokansleri Kurzin nauttivan opiskelijoidensa keskuudessa rokkistaran tapaisesta suosiosta. 32-vuotia Kurz on osannut erilaisena poliitikkona viehättää varsinkin nuorempia äänestäjiä.

183-paikkaisessa parlamentissa hallituksen muodostaneilla kansanpuolueella on 62 paikkaa ja vapauspuolueella 51 paikkaa. Suurimmalla oppositiopuolueella, sosiaalidemokraateilla, on 52 kansanedustajaa.

Miksi maahanmuuttokriittisyys on yhä politiikan keskiössä, vaikka vuoden 2015 pakolaisvirta on kuihtunut murto-osaan kolmen vuoden takaisesta kansanvaelluksesta?

"Itävaltalaisilla ei ole niin voimakasta kansallistunnetta, mutta heillä on vahva paikallistunne. Itävaltalainen elämäntapa, lifestyle, on tärkeintä. Siksi maahanmuuttoon suhtautuminen on niin kriittistä. Muualta tulevat muuttavat maakuvaa ja katukuvaa. Puhdas ilma, puut ja vuoret... Kebab-kioskit ja starbucksit rikkovat perinteistä kuvaa Itävallasta", professori pohtii.

Lenkkipolku kiertää pitkin Tonavan vartta Praterin kaupunkipuistoon. 22 vuotta Wienissä asunut ja Saksasta aikoinaan muuttanut lenkkeilijä arvioi itävaltalaisten nykyistä mentaliteettia ja ensimmäisen tasavallan satavuotisjuhlapäivää:

"Se on lähinnä kiusallinen asia itävaltalaisille. Itävallassa elää yhä henkinen kaipuu keisarillisen Itävalta-Unkarin suurvalta-ajoille. Siksi Itävaltalaiset mielellään haluaisivat nähdä itsensä kykeneväksi toimimaan välittäjänä idän ja lännen suurvaltojen välillä."

Tulkinnalla voi olla vinha perä.

Liittokanslerin johtamassa hallituksen huoneessa pääministerin tuolin takaa hallituksen päätöksiä tarkkailee edelleen taulumaalauksessa Itävalta-Unkarin viimeiseksi keisariksi jäänyt Frans Joosef I. 68 vuotta keisarikuntaa hallinnut Frans Joosef ensimmäinen kuoli kesken ensimmäisen maailmansodan 1916.

Itävallan ensimmäinen tasavalta sai alkunsa sodan päätyttyä vuonna 1918.