Tuotantoon sidotun tuen kohtalo selviää superviikolla
Neuvottelut EU:n maatalouspolitiikan uudistuksista huipentuvat Luxemburgissa, kun maatalousministerit kokoontuvat maanantaista keskiviikkoon.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan 80 prosenttia asioista on jo päätetty ja osaa saatu parannettua, mutta auki on vielä tärkeitä asioita.
Yksi tärkeimmistä on europarlamentin esitys tuotantoon sidottujen tukien lisäämisestä 15 prosenttiin tuesta, kun nyt osuus on 10 prosenttia. Tuki on kokonaan EU:n maksamaa.
15 prosentin tukea on kaavailtu erityisesti niille aloille, joilla on suuria talousvaikeuksia. Nauta ja lampaat olisivat tuen saamassa.
”Suomessa tuotantotukea tulisi saada erityisesti sika- ja siipikarjatuotannolle.”
EU-komissio sekä ministereiden neuvosto ei ole kuitenkaan tähän mennessä ollut sillä kannalla, että sika- ja siipikarjatalous tuotantoon sidottua tukea saisi.
”Tässä on näytön paikka Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.)”, Marttila sanoo.
Tuotantoon sidotut tuet edesauttaisivat monipuolisen tuotannon säilyttämistä, samoin sokerikiintiöiden jatkaminen vuoteen 2020 saakka.
Parlamentti on esittänyt sokerikiintiötä vuodelle 2020, ministerineuvosto 2017 ja komissio 2015. Marttila arvelee, että sopu löytyy 2017–2020 väliltä.
MTK:n tavoitteena on byrokratian vähentäminen. Marttila kannattaa parlamentin ehdotusta siitä, että rikkeistä annettaisiin ensin varoitus. Valvontakohteita tulisi myös lieventää, esimerkiksi korvamerkkivaatimuksia.
Viherryttämisvaatimuksiin Suomi ja Ruotsi saivat neuvottelujen aikana helpotusta kolmen kasvin vaatimuksista. Tilanne pitää valvoa kuitenkin loppuun saakka, sanoo Marttila, joka lähtee itsekin ensi viikolla Luxemburgiin ja Brysseliin valvomaan Suomen viljelijöiden etua.
Eläkejärjestelmässä pitäisi säilyttää luopumistuki ja varhaiseläkkeet, joilla voitaisiin lisätä sukupolvenvaihdoksia. Parlamentti on esittänyt varhaiseläkkeille jatkoa, neuvosto ja komissio lopettaisivat järjestelmän.
Maaseutuohjelmaan tarvittaisiin maininta metsätalouden kilpailukyvyn lisäämisestä, nyt komissiolla on siihen kielteinen kanta. Suomea se helpottaisi siten, että maininnalla varmennettaisiin esimerkiksi kansallisen kemera-tuen maksaminen, Marttila toteaa.
Hän toteaa, että ensi viikolla tarvitaan ehdottomasti Euroopan maatalouspolitiikasta päätöksiä, jotta voidaan aloittaa neuvottelut Suomen kansallisesta 141-tuesta.
Tosin Marttila pelkää, että parlamentti voi asettaa joitakin asioita hakaukseen maatalousneuvoston kanssa, jolloin asiat jäisivät loppuviikoksi valtionpäämiesten ratkaistavaksi Eurooppaneuvostoon Brysseliin.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
