Suomessa on visioitu useita mittavia raidekehityshankkeita. Kuva: Johannes Tervo
Lulu Ranteen kommentit paljastavat Suomen ongelman
Suomi kaipaa rohkeita liikennevisioita, vaikka kaikkiin ei riitäkään rahaa, kirjoittaa MT:n päätoimittaja.
Liikenneministeri Lulu Ranne pitää isoja raideinvestointeja haihatteluna nykyisessä taloustilanteessa. Kuva: Jarkko Sirkiä18.4.202615:00
Lue artikkelin tiivistelmäLiikenneministeri Lulu Ranne suhtautuu epäilevästi laajoihin raidehankkeisiin, kuten Tallinna-tunneliin ja Länsirataan. Hän korostaa talousrajoitteita ja nykyisten väylien kehittämistä. MT:n päätoimittajan mukaan Suomi tarvitsee silti rohkeita liikennevisioita.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Suomen talouskasvu on junnannut pian parikymmentä vuotta. Miten saada toteutumaan asia, joka ei ole toteutunut tähänkään asti?
Yritysmyönteisen ja kasvuhakuisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan toimivammat logistiset yhteydet sekä kumipyöräliikenteeseen että raiteille. Liikenneministeri Lulu Rannetta (ps.) ei voi syyttää liiasta optimismista. Ranne pitää tulevaisuuden raidehankkeita visioineen ryhmän toiveita pitkälti epärealistisina.
Päärataryhmä esittää muun muassa, että koko päärata olisi kaksiraiteinen ja Helsingin ja Tampereen väli vähintään kolmeraiteinen. Ryhmään kuuluu maakuntaliittoja, kaupunkeja, satamia ja kauppakamareita.
Päärataryhmä ehdottaa myös pääradan linkittämistä Eurooppaan muun muassa tunneliyhteyksillä Helsingistä Tallinnaan ja kiinteällä yhteydellä Vaasasta Uumajaan.
Tallinna-tunnelin Ranne kehottaa unohtamaan todeten, että 12-vuotisessa liikennejärjestelmästrategiassa painotetaan nykyisiä liikenneväyliä.
”Kyllähän tässä on pakko katsoa taloutta. Kun puhutaan kymmenien vuosien suunnitelmista, pitää miettiä, millä massilla niitä tehdään”, hän totesi STT:n mukaan keskiviikkona.
”Se on se, mihin rahoja halutaan, ei niin, että kaiken maailman tunneleihin ja yhtiöhankkeisiin haetaan rahoitusta”, Ranne täydensi.
Lisärahoitusta voi irrota niin sanottuun Rail Nordicaan. Tarkoituksena on suunnitella eurooppalaisen raideleveyden ulottamista ensin Pohjois-Suomeen.
Helsingin ja Turun välille suunniteltu Länsirata ei ole kuulunut Ranteen suosikkeihin missään vaiheessa.
Yhteyden ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 1,3 miljardia, josta valtio ja kunnat maksaisivat kumpikin 385 miljoonaa. Valtio takaisi lisäksi hankeyhtiön enintään 520 miljoonan euron lainan. Koko raidevälin kustannusarvio on noin kolme miljardia.
Länsirata mahdollistaisi kiinteän yhteyden Manner-Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan. Yhteyden selvittämisen puolesta ovat puhuneet muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Varsinais-Suomen liitto.
Länsirannikon maakuntaliitot ovat selvityttäneet Aaltoradaksi nimettyä yhteyttä Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi päärataan. Noin 360 kilometrin pituisen yhteyden kustannuksiksi on arvioitu 2,05–2,55 miljardia.
Ranne on oikeassa siinä, että nykyisessä tilanteessa kaikkeen ei ole varaa semminkin, kun tuleva hallitus kohtaa miljardien sopeutusurakan. Priorisointia on tehtävä myös tulevaisuusinvestoinneissa.
Talouskasvuun ponnisteleva Suomi kaipaa silti lisää rohkeita ideoita kiireellisyysjärjestykseen laitettaviksi. Myös ministerien toivoisi kannustavan visiointiin, ei ampuvan tulevaisuuden mahdollisuuksia alas. Ankeuttajien lannistuspuhetta riittää Suomessa muutenkin.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
