Utsjoelle puhdas vesi on timantteja arvokkaampi
Utsjoen Leppälän tilalta kotoisin oleva Viljo Valle vastustaa jyrkästi timanttikaivoshanketta. Karelian Diamond Resources -yhtiön varausalue sijaitsee osin hänen perikuntansa mailla. Taustalla Vanhankentänjärvi, josta vesi laskee Utsjoen kautta Tenoon. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoUTSJOKI (MT)
Kaivostoiminnan käynnistäminen ei ole helppoa missään päin Suomea, mutta Utsjoella vastarinta alkoi jo varauspäätöksestä.
Utsjoen kunta, kaksi paliskuntaa ja lukuisa joukko saamelaisia poronomistajia ja kalastusoikeuden haltijoita on valittanut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksestä hyväksyä irlantilaisen malminetsintäyhtiön varausilmoitus.
Karelian Diamond Resources (KDR) pitää mahdollisena, että Utsjoen Leppälän ympäristössä olisi kimberliittiä. Se on harvinainen kivilaji, joka voi sisältää timanttia.
”Puhtaat vesipisarat ovat tulevaisuuden timantteja”, Utsjoen vt. kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio perustelee kunnan kielteistä kantaa timantinetsinnälle.
Suomen ja Norjan rajalla virtaava Tenojoki on tiettävästi Euroopan tuottoisin luonnontilainen lohijoki.
KDR:n 900 hehtaarin kokoisen varausalueen läpi virtaa Utsjoki, joka laskee Tenoon.
Valittajat pelkäävät, että malminetsintä ja mahdollinen kaivostoiminta päästää Tenojoen vesistöön haitallisia aineita ja uhkaisi merilohikantaa.
”Lohijoen pilaantuminen olisi korvaamatonta”, Tieva-Niittyvuopio toteaa.
Ihmistoiminnan lisääntyminen häiritsisi valittajien mukaan myös porojen laiduntamista ja metsästystä.
He vetoavat jokisaamelaisen kulttuurin säilymisen puolesta.
Norjan tullissa työskentelevä Viljo Valle on perikuntansa voimin mukana Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle osoitetussa valituksessa. Hänen äitinsä asuu Leppälässä varausalueella.
Valle on saamelainen ja kokee, että varausalueen maat ovat heidän. Onhan heidän sukunsa jo monta sataa vuotta paimentanut poroja, metsästänyt ja kalastanut alueella.
Lehmiä ja lampaita Leppälän tilalla on ollut viimeksi 1980-luvulla.
”Vastustus pitää aloittaa heti”, Valle katsoo. Avolouhos ”keskellä kauneinta Utsjokea” ei tulisi kuuloonkaan.
Varaus ei vielä oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. Se antaa vain etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen.
Äänekkäiden vastustajien varjossa osa myös puoltaa mahdollista kaivoshanketta.
”Utsjoki on köyhä kunta. Liian paljon on elätettäviä”, hotelli- ja ravintolayrittäjä Vuokko Mikkola toteaa. Hän on myös Tenonlaakson yrittäjien puheenjohtaja.
Samoilla linjoilla on Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja, lvi-alan yrittäjänä toimiva saamelainen Veikko Porsanger.
”Pitää taloudellista toimeliaisuuttakin olla. Utsjokea ei pidä museoida”, hän tuumii.
Porsangerin mielestä kunta muodosti kantansa liian hätiköidysti.
”Esimerkiksi Kemin kromikaivoksesta ei ole koskaan kuulunut mitään kielteistä. Ei yhden Talvivaaran takia voi malminetsintää lakkauttaa.”
Porsanger on sitä mieltä, että tietyin reunaehdoin kaivos voi Utsjoelle tulla. Hän kuitenkin toivoisi, että yhtiö tulisi kertomaan, mitä se aikoo tehdä.
Nyt ongelma tuntuu olevan, että kylällä liikkuu vain huhuja yhtiön taustoista ja tarkoitusperistä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
