Pitääkö käteistä kerätä patjan alle Kreikan tapaan?

Suomessa monilla ihmisillä on todella isoja rahamääriä kotonaan; he ovat varustautuneet suurin piirtein ydinsotaa varten. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kreikkalaiset ovat viime aikoina nostaneet käteistä pankin seinästä sen mitä irti ovat saaneet. Pitäisikö suomalaistenkin alkaa varautua nykyistä huonompiin aikoihin ja hommata käteistä kotiin, taloustieteen professori Matti Virén?

"Suomessa on jo nyt paljon ihmisiä, jotka pitävät huomattavan määrän varallisuuttaan käteisenä. Patjojen puistelun yhteydessä setelejä pöllähtää.

Yhteen aikaan kuviteltiin, että käteinen häviää kokonaan, mutta kehityskulku on ollut täysin päinvastainen. Käteisrahan määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti koko eurokauden."

Paljonko suomalaisilla oikein on rahaa patjan alla tai vaikka laatikossa puutarhaan haudattuna?

"Käteisrahan määrää ei tarkkaan tiedetä, koska toisin kuin markka-aikaan, euroista ei pysty jäljittämään, minne liikkeelle lasketut setelit ja kolikot menevät. Mutta laskipa miten tahansa, luku on yllättävän iso, keskimäärin 1 000 euroa henkeä kohden. Toki kotitalouksien välillä on suuria eroja.

Yrityksillä on 15–20 prosenttia liikkeellä olevista rahasta. Lisäksi itärajan taakse menee euroja hirveä määrä – ehkä jopa puolet.

Kreikassa liikkeelle lasketun käteisen määrä oli 26 miljardia euroa toukokuussa. Kun kreikkalaisia on 10 miljoonaa, jokaisella nelihenkisellä perheellä pitäisi olla siellä 10 000 euroa kaapissaan, mikä tuntuu todella paljolta. Luvut kertovatkin siitä, että monet ihmiset ovat olleet todella varovaisia ja jo aikoja sitten tyhjentäneet pankkitilinsä, ja nyt rahat ovat siellä patjan alla."

Mihin suomalaisten kannattaisi näinä aikoina sijoittaa, onko se dollarit, rupla vai kulta?

"Ei ainakaan Tupliin! Euromääräisessä talletuksessa tai käteisessä ei ole mitään vikaa."

Miten suomalaisten olisi hyvä nyt ylipäätään toimia?

"Kysymys ei ole vain Kreikasta. Suomessakin käteisen rahan hallussapidossa on valtavasti eroja: On ihmisiä, joilla on todella isot rahakassat, he ovat varustautuneet suurin piirtein ydinsotaa varten. Toisaalta on hirveästi – jopa kolmasosa – ihmisiä, jotka elävät ilman minkäänlaista likviditeettipatjaa, kukkarossa on parikymppiä ja tilillä ehkä kuusikymppiä.

On huolestuttavaa, että ihmisten käyttäytyminen ei ole muuttunut, vaikka työttömyysriski on kasvanut, ja jokainen voi myös sairastua. Ihmisillä on vähän naiivi käsitys, että jokin isoveli – valtio, kela, sossu, mitä termiä käytetäänkään – tarjoaa aina viime kädessä apua.

Kriisejä tulee, ja voi olla että tulee vielä isompia kriisejä kuin mitä nyt on ollut. Ihmiset eivät voi tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuteen, vaan riskeihin pitää varautua."