Yllättävä tutkimustulos: Oppilaiden astmariski ei kasva, vaikka koulussa olisi kosteusvaurio

Tutkimus kattoi toistasataa koulurakennusta Suomessa. Kaikkiaan seurattiin noin 30 000 oppilaan terveyttä eri rekistereistä kuudentoista vuoden ajan. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Koulun kosteusvaurio ei uuden tutkimuksen perusteella lisää oppilaiden astmaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo laajan tutkimuksen osoittavan, että koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt riskiä sairastua astmaan.

Tutkimus kattoi toistasataa koulurakennusta Suomessa. Kaikkiaan seurattiin noin 30  000 oppilaan terveyttä eri rekistereistä kuudentoista vuoden ajan.

Mukana olleista kouluista lähes kaikissa oli kosteus- ja mikrobivaurioita.

”Ongelmana oli, että vaurioitumattomia kouluja oli niin vähän. Tosin seuranta-aika alkaa jo vuodesta 2004, joten koulurakennukset ovat parantuneet ja näihin asioihin on puututtu”, kertoo THL:n johtava tutkija Anne Karvonen.

Tutkimuksessa oli mukana 110 koulurakennusta. Ainoastaan yhdeksässä ei ollut lainkaan vaurioita tai ne olivat hyvin pieniä, ja parissakymmenessä koulussa vauriot olivat rajoittuneet varsin suppealle alueelle. Laajoja tai erittäin laajoja vaurioita oli kaikkiaan hieman yli 80 koulussa.

Seurannassa löytyi astmaa noin tuhannelta oppilaalta. Yhteyttä kosteusvaurion ja astmariskin välillä ei kuitenkaan havaittu, sillä astmaa ilmeni seurattavilla yhtä paljon riippumatta siitä, olivatko he koulussa altistuneet kosteusvauriolle vai eivät.

Aiemman tutkimuksen mukaan kotien kosteus- ja mikrobivauriot voivat altistaa astman puhkeamiselle. Koulujen vastaavasta yhteydestä ei ole tehty aikaisempia pitkittäistutkimuksia, joten Karvonen pitää tulosta merkittävänä kansainvälisestikin. Hän kertoo, että tutkimusryhmä arveli etukäteen, että koulujen kosteusvaurioilla olisi vaikutusta oppilaiden astmaan sairastumiseen, mutta näin ei ollutkaan.

”Hyvä uutinen siinä mielessä, että näinkin isolla aineistolla ei nähty yhteyttä. Tulos oli yllättävä, mutta on hienoa, ettei koulurakennuksella ole samaa merkitystä lapsen astman puhkeamiselle kuin asunnoilla. Nyt on saatu näyttöä, että koulun kosteusvaurio ei lisää riskiä sairastua astmaan.”

Karvonen arvioi, että koulun ja kodin väliset erot voivat selittyä sillä, että kouluissa vietetään aikaa vähemmän kuin kodeissa ja koulujen ilmanvaihto ja rakennustekniikka ovat erilaisia koteihin verrattuna.

Suomessa kosteus- ja mikrobivauriot ovat usein piilossa rakenteiden sisällä. Toisaalta se vaikeuttaa vaurioiden huomaamista, mutta vähentää myös altistumista haitallisille aineille.

”Tekniset tarkastukset ovat nykytiedon mukaan paras tapa selvittää rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuus”, sanoo emeritusprofessori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta ja THL:stä tiedotteessa.

Hänen mukaansa nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että piilevien kosteus- ja mikrobivaurioiden pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen on mahdollisesti yliarvioitu, erityisesti julkisten rakennusten kohdalla.

”Vaurioiden korjaaminen on kuitenkin perusteltua jo rakennusten ylläpidon kannalta.”

Astmaa sairastaa Duodecim Terveyskirjastoon koottujen tietojen mukaan 6–9 prosenttia väestöstä. Lisäksi noin viidellä prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita.