Maaseutu tarvitsee kauaskantoisia suunnitelmia
Näivettyykö maaseudun tulevaisuus tällaiseksi: Kun yksi keksii idean, muita kiinnostaa sen sisältämien mahdollisuuksien sijaan vain se, millaisia tukia idealla saa ja millaiset säädökset sen toteuttamista rajoittavat. Kuva: Viestilehtien arkistoPORI (MT)
”Maataloudelta ja maaseudulta puuttuu tulevaisuuden kuva”, sanoo tulevaisuuden tutkija Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Hänen mukaansa tämän hetken maatalouspoliittinen keskustelu on liian sisällä ja syvällä nykyisessä maatalouspoliittisessa tukijärjestelmässä, joten maaseudun ja maatalouden tulevaisuutta on mahdotonta nähdä riittävän pitkälle.
”Mietitään pieniä yksityiskohtia sen sijaan, että pohdittaisiin, mihin suuntaan politiikan suurta kehitystä halutaan viedä.”
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta Kuhmonen kehottaa silti katsomaan riittävän kauas. Hahmoteltujen vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohjalta niin päättäjillä kuin yksittäisillä maaseudun asukkailla on mahdollisuus tehdä valintoja.
”Elämme murrosaikaa, jolle on tyypillistä epävarmuus. Jotain uutta käynnistyy ja vetää meidät kasvun tielle”, MTK-Satakunnan ja Pro Agria Länsi-Suomen hankkeiden loppuseminaarissa joulukuun alussa alustanut Kuhmonen sanoo.
Tutkija luettelee tärkeimpiä kehityssuuntia, jotka vaikuttavat maatalouden ja maaseudun tulevaisuuteen.
Niitä ovat ympäristö ja kestävyys eri muodoissaan, teknologioiden kehitys, keskittyminen ja kaupungistuminen, luonnonvarojen tehokas mutta kestävä käyttö sekä hyvinvointi ja terveys.
”Tällaisista palasista syntyy tulevaisuus. Hahmoteltavissa on maaseudun ja maatalouden kannalta myönteisiä ja kielteisiä asioita. Tulevaisuuksia on monenlaisia.”
Kuhmonen muistuttaa luonnonvarojen olevan voimavara, jota maaseudulla on mutta kaupungeissa ei.
Niiden omistamiseen ja käyttämiseen kohdistuu aina toiveita ja paineita riippumatta siitä, millaista tulevaisuutta maaseutu ja maatalous elää.
Kilpiän tilan isäntä Tuomas Mattila kertoi Porissa, miten sukutilan tulevaisuutta hahmotetaan 110-vuotissuunnitelman avulla.
Uudellamaalla Pusulassa sijaitsevaa Kilpiän tilaa on hoidettu jo 30 vuotta kokonaisvaltainen tilanpito -menetelmällä (holistic management).
Tilaa kehitetään ottaen huomioon hyvinvointi, taloudellinen kannattavuus ja ekologinen kestävyys, Mattila selittää.
”Ei suunnitella sitä mitä on, vaan sitä mihin pyritään käyttäen nykyisiä resursseja viisaasti.”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
