Huoltovarmuuspaketti: Alkutuotannon mahdollisuudet jatkaa veitsenterällä – tuki tuottavien tilojen maksuvalmiudelle tärkeintä, MTK:n Marttila arvioi
Huoltovarmuuspaketin tavoitteena on omavaraisuuden ja kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen.
Ratkaisuja maatalouden talousahdinkoon haettiin viime viikolla Lapualla pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Kuva: Johannes TervoHallituksen torstaina julkistaman huoltovarmuuspaketin ensimmäinen osa ohjaa 300 miljoonan euroa suomalaiseen ruokahuoltoon.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää tärkeänä sitä, että paketin kohdentamisessa maksuvalmiutta pelastavat toimet ovat kaiken ytimessä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa akuutissa tilanteessa sitä, että tuki kohdentuu nimenomaan tuottaville viljelijöille.
"Ei ole mitään järkeä ohjata tukea tiloille, joille ei synny kulujakaan", hän sanoo.
Aikataulu tukieurojen tilittämisessä tuottajille on hänen mukaansa viikoissa, ei enää kuukausissa.
Oikea kohdentuminen on silti kiirettä tärkeämpää.
"Toinen kriittinen kohta on EU:n valtiontukisäädösten avaaminen, kuten tapahtui koronakriisin aikana."
"Se olisi järkevää, että yhteisten varojen käyttö osuu sinne, minne tähdätään. Nyt olisi viisautta antaa jäsenmaille vapautta ottaa käyttöön osuvimmat toimenpiteet."
Tarkempi kohdentaminen maatalouteen selviää lähipäivinä, kun EU:n valtiontukisääntöjen joustoista päätetään.
Eurooppa-neuvosto on antanut komissiolle tehtävän esittää raportin, jolla varmistetaan EU-maiden ruokaturvaa.
MTK pitää nyt päätettyä pakettia elintärkeänä, jotta suomalaiseen ruokaketjuun kohdistunut isku kyetään edes joltain osin paikkaamaan.
Valtion tukitoimet eivät kuitenkaan riitä pitkälle.
Huoltovarmuuspaketti ei MTK:n mukaan korjaa ruokamarkkinoiden rakenteellisia ongelmia tai heikon kannattavuuden juurisyitä. Markkinaongelmien korjaamiseen tähtäävät toimet eivät saa jäädä yksittäisen tukipaketin varjoon.
Paketin rinnalla järeitä ulostuloja tilanteen tasapainottamiseksi ja tuotannon turvaamiseksi tarvitaan tuottajajärjestön mukaan nyt erityisesti ruokaketjun loppupäästä. Tämä tarkoittaa päivittäistavarakauppaa ja elintarviketeollisuudetta.
"Pidemmän aikavälin ratkaisu on euron jakautuminen tasaisemmin koko ruokaketjussa", muistuttaa Marttila.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
