Erämatkailijan lompakko lihottaa maakuntia

Moni suomalainen metsästää valtion mailla. Saaliin toivossa ollaan valmiita matkustamaan pitkiäkin matkoja. Kuva: Joel Rosenberg

Viime vuonna valtion mailla metsästäneet ja kalastaneet toivat eräretken kohteena olleisiin maakuntiin 28 miljoonan euron hyödyn ja työtä 238 henkilötyövuoden edestä, selviää Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (Luken) tuoreista laskelmista.

Metsähallituksen pyyntilupaan sijoitettu euro tuottaa määränpäänä olevalle maakunnalle kympin ja 530 erälupaa työllistää yhden ihmisen.

Matkaileva metsäkanalinnustaja käytti keskimäärin 443 euroa metsästysmatkallaan, virkistyskalastajan reissun kulut olivat 547 euroa. Noin kaksi kolmasosaa rahoista käytettiin määränpäänä olevassa maakunnassa.

Kuten summista voi päätellä, erämatkailijat ovat tärkeä kotimainen matkailijaryhmä erityisesti matkailusesongin ulkopuolella. He tuskin tulisivat, jos valtion mailla ei saisi metsästää ja kalastaa. Eniten rahaa kului polttoaineeseen, vähittäiskauppoihin, majoitukseen ja ravintoloihin.

Pohjoiseen ja itään suuntautuneet erämatkat kestävät pisimpään. Eniten matkoista hyötyy Lappi, mutta erämatkailijoiden eurot ovat tervetullut piristysruiske myös Kainuulle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalalle.

Metsähallituksen saalispalautetietojen mukaan pienriistan lupametsästäjät kävelivät yli miljoonaa kilometriä viime syksynä. Kanalinnustaja tarpoi noin 8 kilometriä ja jäniksenmetsästäjä lähes 6 kilometriä.

Moni eränkävijä on hankkinut mökin, jota käytetään myös metsästys- ja kalastusaikojen ulkopuolella.

Valtio omistaa 12 miljoonan hehtaarin laajuiset maa- ja vesialueet, joiden metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia Metsähallitus hallinnoi.

Arvio aluetaloudellisista vaikutuksista perustuu Metsähallituksen myymien erälupien määrään sekä tutkittuun tietoon metsästys- ja kalastusmatkojen keskimääräisestä rahan käytöstä.