Etätyö vei valtion työntekijät mukanaan – näin alas Senaatti-kiinteistöjen toimitilojen käyttöaste on vajonnut
Senaatti-kiinteistöjen operatiivisen johtajan Tuomas Pusan mukaan nämä ylimääräiset tilat kertovat tehottamasta valtion resurssien käytöstä.
Kuva: Sanne KatainenValtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt kertoo tiedotteessaan selvittäneensä valtiovarainministeriön ja valtion tilojen käyttäjien kanssa toimistotilojen käyttöä ja tilatarvetta.
Konsernin selvityksen mukaan toimistotilojen käyttöaste on vajonnut koronan jälkeen pysyvästi alhaisemmaksi. Tilojen käyttöaste on noin 28 prosenttia.
Senaatti-kiinteistöt toteuttivat valtion toimistotilojen käyttöasteen mittauksen syksyllä 2022 ja vielä uudelleen keväällä 2023. Tiedotteesta ilmenee , että keväällä tehtyjen viimeisimpien mittausten perusteella tilojen päivittäinen käyttöaste on asettunut vaihteluvälille 12–55 prosenttia.
Tiedote kertoo, että tilojen käyttöaste vaihtelee hallinnonaloittain. Oikeusministeriön ja sisäministeriön tilojen käyttöaste on noin 40 prosenttia, kun se muiden hallinnonalojen virastoissa on vain noin 25 prosenttia. Puolustusvoimien tulokset eivät ole mukana luvuissa.
”Mittaustulokset vahvistavat käsityksen, joka on syntynyt asiakasvirastojen kanssa käydyissä keskusteluissa. Tietotyön tekemisen tapa on pysyvästi muuttunut etätyöpainotteiseksi”, sanoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa.
Pusa sanoo tiedotteessa, että tulosten pohjalta valtiolla on tällä hetkellä tarpeisiin nähden liikaa toimistotilaa. Tämä ylimääräinen tila tarkoittaa hänestä turhaa energiankulutusta ja valtion resurssien tehotonta käyttöä.
”Valtion toimitilastrategian mukainen toimitilaverkoston tiivistäminen ja kehittäminen onkin vaikuttavin tapa vähentää tiloihin liittyvää energiakäyttöä, päästöjä ja kustannuksia”, Pusa perustelee.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisten työympäristöjen hankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea. Konserni kertoo, että Joensuussa, Vaasassa ja Turussa on jo siirrytty yhteisiin työytiloihin, ja vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on toteuttaa vastaava ainakin Porissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa.
”Vaikka tiloja tarvitaan nyt vähemmän, niiltä odotetaan enemmän. Niiden on tuettava monipuolisesti valintoja yksin tai ryhmässä sekä etänä että paikan päällä työskentelyn välillä”, Pusa lopettaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
