Libera-ajatuspajan Pursiainen: "Näennäisviljely on parasta maataloutta, varsinaisessa viljelyssä tuhoutuu hyvinvointia"

Erilaiset niityt ja luonnonhoitoympäristöt ovat tärkeitä monille uhanalaisille, perinnebiotooppeihin erikoistuneille lajeille. Kuva: MT arkisto

Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa Imagen blogissaan, että näennäismaatalous on parasta maataloutta. Hän perustelee väitettään esimerkillä Tiina Talonpojasta.

"Asiatonlandiassa asuvat Tiina Talonpoika ja Ninni Näennäisfarmari ovat molemmat maataloustukiaisten vastaanottajia. He omistavat samanlaisen pellon. Pellon viljelyn vuotuiset kustannukset ovat 1000 euroa. Korjatun sadon arvo on 500 euroa."

"Viljely on siis tappiollista, ja ilman tukea sitä ei tehdä. Viljelemättä jättäminen on hyvä asia. Viljely nimittäin tarkoittaa 1000 euron arvoisten panosten, työn, konepääoman, lannoitteiden, polttoaineen ynnä muun muuttamista vain 500 euron arvoisiksi tuotoksiksi. Toisin sanoen viljely tuhoaa varallisuutta 500 euron arvosta."

Pursiaisen mukaan näennäisviljelyssä Ninni saa 200 euroa, eikä hänen tarvitse tehdä sen eteen pellolla yhtään mitään.

"Kaikki voittavat. Näennäisviljely on parempi kaikille osapuolille. Hyvinvointia ei tuhoudu."

MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen huomauttaa, että Pursiainen unohtaa esimerkissään sekä perusfysiikan lait että maatalouden luonteen julkishyödykkeenä: ruuan lisäksi suomalainen maatalous tuottaa suomalaisille ympäristöarvoja, strategista vakautta, ruokaturvaa ja se on eettisesti kestävää.

"Pursiainen väittää esimerkissään, että yrittäessään tuottaa ruokaa 500 euron arvosta Tiina Talonpoika tuhoaa hyvinvointia 500 euron edestä kustannusten ollessa 1000 euroa. Hän vielä jatkaa, että kukaan ei saa tuota hävinnyttä varallisuutta", Pyykkönen kommentoi.

"Tässä kohtaa Pursiainen umpimarkkinaliberaalina ekonomistina unohtaa kuitenkin fysiikan lait aineen häviämättömyydestä. Sillä 500 eurolla on saatu juuri noita koko maailmalle tärkeitä hyödykkeitä ja sen lisäksi kuluttajille halpaa ruokaa. Ei se varallisuus mihinkään ole hävinnyt!"

Myös näennäisviljelyesimerkissä Pursiainen jättää huomiotta sen edellytykset ja seuraamukset.

"Pursiainen olettaa, että näennäisviljelijälle maksettava esimerkinomainen 200 euron tuki jäisi Ninnille kokonaan, kun kustannuksia ei ole lainkaan. Niillä ympäristökorvausjärjestelmän ehdoilla, joilla niin sanottua näennäisviljelyä harjoitetaan, ei voi nauttia pelkkää tukea", Pyykkönen muistuttaa.

"Erilaiset tukimuodot edellyttävät erilaisia toimenpiteitä, pellon hoitoa ja kasvukunnosta huolehtimista, joista tietenkin aiheutuu kustannuksia."

"Tämäkin järjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla huolehditaan ruuan tuotannon edellytysten säilymisestä ja ympäristön tilan paranemisesta. Näin ollen yhteiskunta saakin tämän vastineeksi paljon muuta kuin Pursiaisen laskeman 300 euron säästön veronmaksajille."

Pyykkönen luonnehtii, että kolumni vaikuttaa kovin asiantuntemattomalta tämänkin esimerkin osalta.

"Onhan se tosin kirjoitettu Asiaton-blogin toimituksessa. Sinänsä ympäristökorvausjärjestelmän ehtoihin liittyvää keskustelua on paikallaan käydä, mutta leikinlasku vakavalla asialla ei ole millään tavalla rakentavaa eikä edesauta parempaan politiikkaan pyrkimistä."

Image-lehden blogi: Näennäismaatalous on parasta maataloutta