Kompostikäymälä on hajuton ja pitää ravinteet tallessa

Käymäläjätteiden kompostoiminen yleistyy. Jos kesämökillä on kuivakäymälä ja pelkkä kantovesi, talouden pesuvedet saa imeyttää suoraan maahan.

Vaikka kiinteistössä olisi vesijohto, pieni ja halpa biologinen suodatin kelpaa harmaille vesille. Harmaissa vesissä on lähinnä ruuantähteitä ja pesuaineita.

Vesivessa vaatii paljon kalliimmat puhdistuslaitteet.

Kompostikäymälässä ulosteet ja virtsa imeytetään kuivikeaineisiin.

Seos saa lahota mullaksi. Ravinteet pysyvät tallella. Pahaa hajuakaan ei synny.

Vanhanajan huussien tyrmäävä ammoniakinhaju johtui siitä, että huusseihin levitettiin kalkkia. Emäksinen kalkki vähentää kärpäsiä, mutta saa ammoniakin haihtumaan virtsasta.

Käymälän kuivikkeessa voi olla sahanpurua tai puun kuorta kuohkeuttajana. Lisänä voi käyttää kuivia syyslehtiä tai vaikka olkipellettejä. Nestettä imemään tarvitaan kolmasosa hapanta turvetta.

Lahoaminen vaatii happea. Lahotessa vapautuva vesihöyry ja hiilidioksidi tuuletetaan ulos.

Kompostorin alaosassa pitääkin olla ilmanottoaukko. Astian yläosasta johdetaan tuuletusputki.

Tuuletus toimii, kun putki ulottuu rakennuksen harjan yli.

Esimerkiksi ruotsalaisella Clivus Multrumilla sekä Kekkilällä on kompostikäymälämalleja, joissa on noin tuhannen litran säiliö.

Iso säiliö pysyy tasaisen kosteana. Jäte lahoaa nopeasti. Tyhjennys tehdään ehkä kerran vuodessa.

Vieläkin isompia säiliötä on. Jos säiliö ei mahdu lämpimiin tiloihin, sen pitää olla lämpöeristetty.

Monissa malleissa on turhan pieni tyhjennysluukku. Käytännöllisintä on, jos säiliön saa ulkoseinän kautta auki. Tyhjennyksen voi tehdä suoraan kottikärryihin.

Jos talossa on matala kivijalka, tarvitaan erillinen kuisti käymälää varten.

Korkea ja kapea säiliö, kuten Kekkilän ja Biolanin kompostikäymälöissä, auttaa virtsaa imeytymään tasaisesti kompostimassaan.

Pienessä säiliössä osa virtsasta valuu kompostin läpi. Suotoneste kootaan erilliseen säiliöön. Nestesäiliö ei saa päästä jäätymään, ettei se halkea.

Suotoneste on ravinteikasta. Sen voi kaataa talousjätekompostiin.

Moni käymäläkompostorimalli vetää alle kolmesataa litraa jätettä. Säiliö tarvitsee erittäin hyvän lämpöeristyksen, jos se on ulkona.

Kompostin pieneliöt tarvitsevat jatkuvasti ravintoa. Käymäläjätteen lisäksi kompostia lämmittämään voi lisätä talousjätteitä.

”Keittiöjätteitä on talviaikaan hyvä viedä vähintään joka toinen päivä kompostiin”, neuvoo Biolan Oy:n tuotepäällikkö Tuomas Pelto-Huikko .

”Säiliöstä on hyvä tyhjentää jo jäähtynyttä jätettä pois talven mittaan. Kerralla poistetaan korkeintaan kolmasosa jätteestä.”

Jos säiliö jäätyy, lahoaminen käynnistyy uudelleen, kun lämpötila nousee.

Jos säiliössä on tilaa, voi odottaa kevään tuloa. Jos tilasta on pulaa, voi turvautua kuumavesipulloihin. Suoraan kompostiin ei pidä kaataa vettä, ettei jäte kastu liikaa.

”Kuumalla vedellä täytetyn kymmenen litran kanisterin voi pannan kompostin kannen alle”, Pelto-Huikko ehdottaa.

”Kanisteriin vaihdetaan kuumaa vettä muutaman kerran, kunnes jätemassa alkaa lämmetä”.

Kun kompostissa on käymäläjätettä, jätteen annetaan seistä peitetyssä kasassa tai toisessa kompostissa vielä talven yli. Kasan jäätyessä viimeisetkin suolistobakteerit kuolevat.

Lopputuote kelpaa vaikka puutarhan koristekasveille tai perunalle.

REA PELTOLA

Linjana on, että käytettäisiin

kuoriketta ja turvetta sisältäviä

kuivikkeita, ne imevät paremmin

nestettä ja estävät hajua.«

Avaa artikkelin PDF