Itävalta painaa kaasua ruokalakiin – Nykyinen EU-neuvoston puheenjohtaja haluaa kauppatapalain päätökseen jouluun mennessä
EU-neuvoston puheenjohtajana on työskennellyt kohta viikon Itävalta. Samaan aikaan on tasan vuosi siihen, kun Suomi ottaa ohjat neuvoston puheenjohtajana.
Maatalous on yksi Itävallan puheenjohtajuuskauden teemoista. Kuva: Jarkko SirkiäItävallan kuuden kuukauden puheenjohtajuuskauden kantavana teemana on Eurooppa, joka suojelee.
Itävalta aikookin keskittyä kaudellaan turvallisuuteen. Maan prioriteeteiksi on nostettu laittoman maahanmuuton ehkäiseminen, kilpailukyvyn turvaaminen, digitalisaatio sekä yleinen vakaus Euroopassa.
Turvallisuuden lisäksi Itävalta aikoo edistää vauhdilla vuoden 2020 jälkeisen maatalouspolitiikan (cap) valmistelua sekä elintarvikeketjun epäterveiden kauppatapojen lainsäädäntöä.
Työryhmissä neuvotellaan vielä heinäkuussa ennen EU:n kesälomia maatalouspolitiikan yksityiskohdista, kuten siitä, kuinka tulevasta cap-politiikasta saadaan nykyistä yksinkertaisempi sekä jäsenmaiden subsidiariteetista.
Komission cap-esityksen mukaan EU:n jäsenmailla olisi jatkossa suurempi vastuu siitä, miten ne saavuttaisivat unionin yhteiset maataloustavoitteet. Tämä niin kutsuttu subsidiariteetti tarjoaisi joustoa, jolla voidaan ottaa huomioon jäsenmaiden paikalliset olosuhteet sekä räätälöidä jäsenmaiden tukitoimenpiteitä niiden mukaan.
”Nyt vasta selvitellään, mitä komission esitys tarkoittaa. Tämä vie aikaa”, Suomen maatalousneuvos Kari Valonen kertoo maatalouden erityiskomitean jälkeen tiistaina Brysselissä.
Itävallalla ja Suomella on pitkälti samat tavoitteet maatalouspolitiikan uudistuksessa. Siksi Suomen edustajat toivovat cap-valmistelun etenevän syksyllä oikeaan suuntaan.
Molempien maiden mielestä komission lakitekstissä ei ole menty tarpeeksi pitkälle, ja maatalouspolitiikan tavoitteiden ja rahoituksen välillä on selvä epätasapaino. Tarpeeksi yksinkertaiseltakaan komission esitys ei vaikuta.
Maaseuturahoitukseen suunniteltuja leikkauksia vastustavat sekä Suomi että Itävalta.
”Olemme samoilla linjoilla. Myös Itävallalle kakkospilari on tärkeä”, Valonen sanoo.
Cap-neuvotteluissa ei ole odotettavissa Valosen mukaan vielä valtavia erävoittoja syksyllä.
”Cap on pitkä prosessi, jossa ensin pitää päästä ratkaisuun rahapuolella. Aika ei ole vielä kypsä sille syksyllä. Komission esitys on vasta kuukauden ikäinen.”
Viime viikolla EU-johtajien huippukokouksessa tulevan vuosikymmenen EU-budjetti pääsi asialistalle, muttei vielä edennyt sen pidemmälle. Neuvosto kiitteli komission panostusta tutkimukseen ja innovaatioihin, mutta muut maatalouden rahoitusta koskevat kannanotot väistyivät pakolais- ja maahanmuuttoneuvottelujen tieltä.
Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja innovaatiobudjetti on nousemassa 3,9 miljardista 10 miljardiin euroon vuosille 2021–2027.
Itävalta saanee lainsäädännön elintarvikeketjun epäterveille kauppatavoille kalkkiviivoille jouluun mennessä. Keskustelu on edennyt jäsenmaiden kesken hyvin ja myös Euroopan parlamentti haluaa nuijia direktiivin valmiiksi mahdollisimman pian, Valonen kertoo.
Suomen neuvottelijat pitävät nopeaa aikataulua positiivisena, sillä direktiivi on hyvin synkronoitu kotimaisen elintarvikemarkkinalain kanssa.
Epäterveiden kauppatapojen lainsäädännön tarkoituksena on parantaa elintarvikeketjun toimivuutta ja tuottajan neuvotteluvoimaa EU:ssa. Euroopan komission huhtikuussa julkaisema direktiiviesitys listaa jatkossa kielletyt, ruokaketjussa esiintyvät epäreilut kauppatavat.
Samalla se antaa viranomaisille oikeuden sakottaa sääntöjen rikkomisesta ja kannustaa kunkin jäsenmaan nimeämään henkilön valvomaan elintarvikeketjua.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
