UUTISTAUSTA Proomu ilman hinaaja-alusta ja kompassia
Karjalan tasavallan talous on seisonut puujaloilla suurin piirtein neuvostoajan alusta alkaen.
Sosialismin aikana joka kolmas Neuvostoliitossa julkaistu lehti painettiin Kontupohjan kombinaatin paperille. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen rajatasavallasta on tullut yksi suurimmista puuraaka-ainetta Suomeen toimittavista alueista.
Metsävienti antoi Karjalalle mahdollisuuden selviytyä vuoden 1998 talouskriisistä. Metsäteollisuuden johtavat yritykset saivat mahdollisuuden tuhlata rahaa paitsi tuotannon modernisointiin myös urheilu- ja kulttuuripalatsien rakentamiseen.
Karjalan metsäteollisuuden kulta-aika päättyi kuitenkin nopeasti. Monet metsäyritykset eivät selvinneet purjehduksesta maailmanmarkkinoiden
kriisissä. Nykyään Karjalan tasavallan metsäteollisuus muistuttaa proomua ilman hinaaja-alusta ja kompassia.
Viime vuonna Karjalassa hakattiin vain viisi miljoonaa kuutiometriä puuta eli yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Se on yksi Venäjän historian heikoimmista tuloksista.
Viennin rajoituksien takia karjalaiset puunkorjuuyritykset eivät voi myydä puuta Suomelle tai muille maille, mutta samaan aikaan puulle ei ole kysyntää Karjalassa.
Tasavallan suurin puuraaka-aineen kuluttaja Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti vähensi puun ostoja, kun lehtipuusta valmistetun paperin tuotanto vähentyi. Esimerkiksi marraskuussa kombinaatti laski paperintuotantoa 47 ja joulukuussa 72 prosenttia!
Muilla sellu- ja paperiteollisuuden yrityksillä tilanne ei ole kovin parempi: Segezan paperikombinaatin raaka-ainevarasto on täynnä, ja Pitkärannan sellutehdas on jo konkurssin partaalla.
Tuotannon lasku ei ole Kontupohjan kombinaatin suurin ongelma. Viime vuoden lopussa kombinaatin velat ylsivät 13 miljardiin ruplaan ja jopa ylittivät koko Karjalan tasavallan valtionvelan, joka on yli kymmenen miljardia ruplaa.
Kombinaatti velkaantui Venäjän pankeille yli kymmenen
miljardia ruplaa, ja viime vuoden lopussa pankit pysäyttivät kombinaatin luotonannon. Kontupohjan kombinaatti jäi ilman rahaa ja raaka-ainetta ja pyysi Karjalan välimiesoikeutta tunnustamaan sen vararikkoiseksi.
Tasavallan välimiesoikeus käsitteli kombinaatin asian 6. maaliskuuta ja kuten odotettavissa oli, oikeus julisti kombinaatin vararikkoon. Se tarkoittaa, että kombinaatin velat jäädytetään ja yrityksellä on mahdollisuus palautua vakavaraiseksi.
Päätös ei kuitenkaan ratkaise puunkorjuuyritysten ongelmia. Kontupohjan kombinaatti ei ole maksanut puutoimituksista viime kevään jälkeen. Voidaan sanoa, että sellu- ja paperikombinaatti on syönyt yritysten käyttöpääomaa.
Oikeuden päätös vararikosta vain murskaa puunkorjuuyritysten toiveet rahan palauttamisesta.
Rahan puutteen takia monet puunkorjuuyritykset eivät maksa metsänvuokrauksesta.
Karjalan luonnonkäytön ja ekologian ministeriön suurien velallisten listalla on 16 yritystä. Kukin niistä on velkaantunut valtiolle metsänvuokrauksesta yli miljoona ruplaa. Listaa
kutsutaan ”velallisten miljonäärien listaksi”.
On merkille pantavaa, että myös Karellesprom-yhtiö, jonka suurin omistaja on tasavallan hallitus ja joka on yksi Karjalan suurimmista metsänvuokraajista, on tällä listalla.
Karjalan hallitus on uhannut riistää metsän velallisilta, mutta metsän uusjako voi aiheuttaa kaaosta metsäteollisuudessa ja lamauttaa koko metsäsektorin.
Karjalan kansallisen pankin
puheenjohtaja Jelena Kuleshova arvelee, että tasavallan metsäsektori ei ole vielä saavuttanut pohjaa ja siksi metsäteollisuuden velat voivat kasvaa. Kuleshova pelkää, että metsäalan ongelmat vaikuttavat negatiivisesti koko tasavallan taloutta.
Karjalan hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt suunnitelmaa, jolla metsäteollisuus voisi selviytyä kriisistään. Eikö se huomaa, että metsäteollisuuden kriisi voi luhistaa puujaloilla seisovan tasavallan talouden?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
