EU-parlamentin mepeillä on suuri vastuu ja valta – meppi pystyy itse vaikuttamaan valtansa määrään

EU-parlamentin läheinen puisto Parc Léopold toimi 1800-luvulla eläintarhana, minkä takia puistoon on tehty 12 strutsin patsas­joukko. Strutseista seitsemän on haudannut päänsä hiekkaan, kun taas viisi muuta vahtii. 

Europarlamentaarikot eli mepit käyttävät EU-parlamentissa ylintä päätösvaltaa.

Vaikka valtaa on lähtökohtaisesti vaikea mitata, meppien äänestyskäyttäytymistä mittaavan Votewatch-­sivuston mukaan Heidi Hautala (vihr.) on europarlamentin vaikutusvaltaisin suomalaismeppi. Kaikkien 751 mepin joukossa hän on sijalla 11.

Mitä mepin valta oikein tarkoittaa?

”Yksi aktiivinen meppi pystyy saamaan paljon aikaan. Vastuu riippuu pitkälti siitä, mitä tehtäviä meppi itselleen valitsee”, europarlamentaarikko ja parlamentin varapuhemies Hautala sanoo.

Samaa mieltä on biotalous- ja digimepiksi itseään tituleeraava Miapetra Kumpula-Natri (sd.).

”Tapoja vaikuttaa EU-parlamentissa on yhtä paljon kuin meppejäkin. Yksin ei pysty vallankumousta tekemään, mutta oman osaamisen ja kiinnostuksen avulla pystyy luomaan aseman, jossa sinua kuunnellaan”, hän kuvailee.

Europarlamentin tehtävä on käsitellä lainsäädäntöaloitteita, joita Euroopan komissio esittää. Komission esityksiä ruoditaan EU-parlamentin valiokunnissa.

Jokaista esitystä kohti päätetään yksi pääraportoija. Sen lisäksi jokaisesta poliittisesta ryhmästä päätetään yksi varjoraportoija. He vastaavat yhdessä siitä, mihin suuntaan aloitetta lähdetään valiokunnassa viemään.

Perinteisen kaavan mukaan vastuuvaliokunta päättää ensin kannastaan, minkä jälkeen muut mepit voivat hakea siihen muutoksia. Mepit keräävät yhtenäisiä ryhmittymiä, joiden kautta muutosehdotukset voidaan kirjata valiokunnan raporttiin.

Muutosesityksiä voi kertyä yhtä lainsäädäntöesitystä kohti useita satoja. Niillä höystetystä valiokunnan raportista mepit äänestävät täysistunnossa. Valiokunnassa ja täysistunnossa päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä.

Sen jälkeen EU:n ministereistä koostuva neuvosto ja euro­parlamentti sorvaavat päätöstä vielä kolmikantaneuvotteluissa yhdessä EU-komission kanssa.

Parlamentilla yksin ei siis ole päätösvaltaa EU:ssa, vaan se osallistuu yhtenä instituutioina unionin politiikan valmisteluun.

Varjoraportoijat ja erityisesti raportoijat istuvat tiukimmin lainsäädäntöesitysten päällä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esitykseen voisi vaikuttaa muuta kautta.

Valiokuntatyön lisäksi päätöksiä tehdään ulkopuolelta – jokainen meppi oman aktiivisuutensa mukaan.

Kumpula-Natri uskoo, että tärkeitä tehtäviä valittaessa vaakakupissa painavat kunkin ”sulat hatussa”. Suurten poliittisten ryhmien ja jäsenmaiden nokkimisjärjestyksen lisäksi olennaista on katsoa ihmisten taitoja ja kykyjä.

”Tunnen vahvoja meppejä monista pienistä maista. Tärkeää on se, kuka saa koottua parhaimmat vaikuttajaverkostot. Jokainen meppi valitsee omat sektorinsa, joihin haluaa vaikuttaa.”

EU-parlamentissa omat kyvyt määrittävät pitkälti sen, millaisiin tehtäviin voi päästä. Kun onnistumisia tulee, tärkeisiin pesteihin pääsee herkemmin.

”Kun saa merkittäviä asioita läpi, saa myös enemmän vastuuta. Se lisää myös uskottavuutta meppinä ja auttaa keräämään yhteen ne henkilöt, jotka ovat samoista asioista kiinnostuneita”, Kumpula-Natri jatkaa.

Hautalan mukaan jokaisen mepin työprofiili on erilainen. Taustalla ovat oma kiinnostus sekä halu muuttaa maailmaa.

”Oman kädenjäljen saa näkyviin valiokuntatyön lisäksi erilaisissa työryhmissä, jotka keskittyvät tiettyihin teemoihin, kuten eläinten oikeuksiin tai yritysten kestävään toimintaan.”

Oletus on, että eniten valtaa käyttävät suuret EU-ryhmät, kuten keskusta-­oikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D. Hautalan mukaan myös pienemmissä ryhmissä pääsee vaikuttamaan, ”jopa suhteessa enemmän kuin suurissa”.

Isoilla ryhmillä on kuitenkin valtaa äänestyksissä. Isoimmat parlamenttiryhmät EPP ja S&D ovat perinteisesti muodostaneet yhdessä koalition, jolloin ne ovat voineet jyrätä enemmistöllä useissa äänestyksissä.

Seuraavissa vaaleissa ryhmien vallanjakoon voi kuitenkin tulla muutos, kun isoimmat ryhmät menettävät paikkojaan ja euroskeptiset kasvavat. Yhteenliittymiä pitääkin lähteä hakemaan pienemmistä ryhmistä.

Kun äänestysnappulaa painetaan täysistunnossa, päätökseen vaikuttavat EU-ryhmän lisäksi kotimaan puolue sekä mepin omat arvot.

Ryhmäkuria parlamentissa ei Hautalan ja Kumpula-Natrin mukaan tarvitse noudattaa. Jokainen meppi tekee päätökset oman harkintansa mukaan.

”Harvoin ne menevät kuitenkaan ristiin ryhmän linjan kanssa. Omasta ryhmästä saa tukea siihen, kuinka asioista äänestetään. Se ei kuitenkaan velvoita mihinkään”, molemmat mepit vahvistavat.

Mepin tärkeimmäksi tehtäväksi on perinteisesti mainittu, että hänen täytyy tuoda esille Suomen erityispiirteitä.

”Suomen etu on vahva Eurooppa. EU antaa merkittäviä mahdollisuuksia tehdä asioita isommin sen sijaan, että yksittäisenä jäsenmaana yrittäisimme viedä asioita eteenpäin”, Kumpula-­Natri sanoo.

Tietyt valiokunnat ovat Suomen erityiskysymysten vuoksi tärkeämpiä kuin toiset. Lisäksi valiokunnissa on eroja: joissain valiokunnissa saadaan enemmän aikaan kuin toisissa.

Hautalan mukaan meppien tehtävä on vaikuttaa asioihin myös Suomea laajemmin. Lakien säätäminen vaikuttaa EU-jäsenmaiden lisäksi myös EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Hautala nostaa tietosuoja-asetuksen.

”Kun EU tekee päätöksiään, niin se vaikuttaa myös globaalisti asioihin.”