vierasyliö Sahuri opiskelee mieluummintekniikkaa kuin liiketaloutta
Kuluttajan ostopäätös on monen tekijän summa. Näin on myös koulutusten valintapäätöstä tehtäessä. Jokaisella on omat ostopäätöksiin vaikuttavat tekijänsä. Nämä tekijät voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia, tiedostettuja ja tiedostamattomia.
Maaseutu-Pisa on EU-rahoitteinen koulutushanke, joka tarjoaa kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista piensahoille ja puutuotealan pienyrityksille.
Koulutushankkeen lähtökohtana on ollut yrittäjäkentältä tullut tarve yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämisestä.
Koulutuspaketit on rakennettu yhteistyössä yrittäjien ja piensahoja edustavan Sahayrittäjät ry:n kanssa, ja markkinoinnissa ja tiedottamisessa on aktiivisesti jalkauduttu yrityskentälle.
Hankkeen tavoitteeksi on asetettu antaa 300 yrittäjälle liiketalouden ja 180 yrittäjälle teknisen osaamisen koulutusta.
Hankkeen koulutukset alkoivat syksyllä 2009. Koulutustarjottimia oli kaksi: yksi liiketoimintaosaamiseen ja toinen tekniseen osaamiseen.
Varsin pian koulutusten alettua havaittiin, että todellinen kysyntä ei ollutkaan liiketoimintaosaamisen kehittämisessä, vaan tekniikka veti puoleensa.
Yrittäjät poimivat koulutustarjottimelta ahkerasti pyörö- ja vannesahauskoulutusta, lujuuslajittelua, hirsirakentamista ja höyläyskursseja.
Vain harvoja kiinnosti yrityksen talouden, markkinoinnin, verotuksen tai atk:n koulutus – osanotto jäi laihaksi.
Samaan aikaan kun liiketalouden kursseja viivattiin koulutuskalenterista peruuntuneiksi, järjestettiin koulutuskalenterin ulkopuolelle jopa ylimääräisiä teknisen osaamisen kursseja.
Hankkeessa teetettiin kanditutkielmana selvitys Maaseutu Pisa -koulutuksiin osallistuneiden kuluttajakäyttäytymisestä. Tutkimuksessa etsittiin syitä siihen, miksi liiketalouden koulutuksia ei ole ostettu, vaikka hanketta aloittaessa koulutustarve tuntui olevan juuri sillä puolella.
Yrittäjiltä kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttavat koulutusten ostoon, millaisia asenteita ja motiiveja pienyrittäjällä on liiketalouden koulutuksia kohtaan ja kuinka he suhtautuvat kouluttautumiseen yleisesti.
Lisäksi selvitettiin, koetaanko liiketalouden koulutuksen osa-alueet tarpeellisiksi.
Tutkimukseen osallistunut yrittäjä oli keskimäärin 45–54-vuotias ammattikoulutuksen käynyt mies. Vastaajien profiili oli sukupuoleltaan, iältään ja koulutukseltaan hyvin yhtenäinen porukka.
Yleisesti suhtautuminen koulutukseen oli myönteistä. Vastaajat tuntuivat tietävän koulutuksen hyödyistä ja asennoituivat sitä kohtaan myönteisesti.
Koulutukseen suhtautui myönteisesti ja koulutusta piti hyödyllisenä peräti 96 prosenttia vastaajista.
Tarkemmista asenneväittämistä selvisi, että lähes puolet yrittäjistä koki kouluttautumisen olevan kallista ja reilu kolmannes piti sitä jopa riskinä.
Vaikka hankkeen koulutukset olivat EU-rahoitteisina erittäin edullisia, yksityisyrittäjälle kertyy moninkertainen hinta yrityksen jättämisestä ilman tuotantoa useammaksi päiväksi. Kokemus riskistä syntynee samasta syystä.
Yhdeksän kymmenestä yrittäjästä koki tarvitsevansa liiketaloutta, mutta yli puolet oli sitä mieltä, että liiketalous on vaikeaa. Vaikeaksi kokemisen tunne saattaa aiheuttaa sen, ettei liiketalouden asioita ehkä halutakaan oppia.
Monilla painottui myös mielipide ”hyvin on pärjätty tähänkin saakka”.
Yhtenä syynä ja kynnyksenä koulutuksiin osallistumiseen yrittäjät pitivät heikkoja atk-taitojaan. Kolmasosa yrittäjistä ei osannut MS Wordin käyttöä. MS Power Pointin käyttö oli tuntematonta yli puolelle vastaajista. Kymmenesosa ei käyttänyt sähköpostia lainkaan.
Useat yrittäjät olivat sitä mieltä, että teknisistä kursseista saatavan tiedon voi hyödyntää välittömästi kurssin jälkeen. Moni haki teknisen osaamisen kursseilta tukea investointisuunnitelmilleen tai osaamista uuden laitteen käyttöön.
Tekniset kurssit koettiin myös käytännönläheisinä.
Eräs vannesahauskurssille osallistunut yrittäjä kiteytti ajatuksensa lauseeseen ”jos olisin kiinnostunut liiketaloudesta, minusta olisi tullut pankkiiri”.
Koulutuksen ostopäätökseen vaikutti kyselyn mukaan eniten mahdollisuus henkilökohtaiseen sekä yrityksen osaamisen kehittymiseen. Myös uusien kontaktien hankkiminen sekä kollegojen tapaaminen olivat tärkeitä motiiveja.
Moni koki tärkeäksi itsearvostuksen kohottamisen koulutuksen avulla. Nämä asiat toteutuivat useimmiten teknisen osaamisen koulutuksissa.
Kaikista tärkeimmäksi liiketoimintapuolen osaamisalueeksi yrittäjät mainitsivat myynnin ja markkinoinnin. Erityisesti näkyvyyden parantamiseen kaivattiin apua. Vain yksi kymmenestä koki hallitsevansa tämän tarpeeksi hyvin.
Tärkeäksi koettiin parantaa osaamista myös yrityksen taloudessa, verotuksessa ja investoinneissa.
Aikomusta ostaa liiketoiminnan koulutuksia jatkossa osoitti kuitenkin alle puolet vastaajista. Vaikka asenne koulutuksia kohtaan oli hyvä ja koulutukselle koettiin tarvetta, koulutukseen ei kuitenkaan välttämättä hakeuduta.
Maaseutu-Pisa on Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston rahoittama nelivuotinen koulutushanke (2009–1012). Hanketta koordinoi TTS Työtehoseura yhdessä Sahayrittäjät ry:n kanssa.
Koulutusta antavat Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut, Lapin ja Kainuun ammattiopistot sekä Sedu Aikuiskoulutus.
Tähän mennessä hankkeessa on saanut koulutusta yli 400 yrittäjää. Heistä lähes kaikki ovat osallistuneet erilaisille teknisen osaamisen kursseille ja hieman yli 100 yrittäjää liiketoimintaosaamisen koulutuksiin.
RIITTA BACKMAN
Kirjoittaja on tutkimusvastaava TTS Työtehoseurassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
