Yrittäjyys vetoaa nyt nuoriin - parikymppiset maalaiset kärjessä

Parikymppiset maaseudun nuoret suhtautuvat myönteisimmin yrittäjyyteen. Kuva: Joel Rosenberg

Suunnasta kertoo useampikin kysely ja selvitys. Muun muassa Perheyritysten liiton tuoreessa kyselyssä alle 35-vuotiaista liki puolta houkuttaa yrittäjyys. Kaikkien kiinnostuneimpia yrittäjyydestä olivat alle 20-vuotiaat ja maalla asuvat nuoret.

Kasvanut yrittäjämyönteisyys näkyy muissakin kyselyissä. Noin kolmannes suomalaisista pitää yrittäjyyttä ylipäätään kiinnostavana uravaihtoehtona, nuoret enemmän kuin vanhemmat.

Tällä hetkellä yrittäjiä on eniten 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä ja seuraavaksi eniten nelikymppisissä.

Kansainvälisen GEM-tutkimuksen mukaan joka viides 18–24-vuotiaista suomalaisista arvelee perustavansa yrityksen seuraavien kolmen vuoden aikana. Hyppäystä vuoteen 2014 on huimat seitsemän prosenttiyksikköä, vaikka nousua on tullut kaikkina edellisinäkin vuosina.

Kaikista työikäisistä eli 18–64-vuotiaista yrittäjiksi aikoo kolmen vuoden aikana 11 prosenttia.

Suomalaiset tunnistavat aiempaa paremmin liiketoimintamahdollisuuksia ja uskovat omiin tietoihinsa ja kokemukseensa enemmän kuin ennen.

Muihin maihin verrattuna yrityksen perustamisaktiivisuus jää Suomessa hiukan jälkeen muista EU-maista, joista aktiivisin on Latvia ja laiskin Bulgaria.

Kansainvälisen tutkimuksen Suomen osuuden teki Turun yliopisto, ja tulos on vuodelta 2015.

Toisen maavertailun mukaan nuoret suomalaiset ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin muiden Pohjoismaiden nuoret.

Ero Ruotsiin on suurin: siellä vain 26 prosenttia pitää yrittäjyyttä toivottavana, Suomessa 46 prosenttia.

Mahdollisena yrittäjyyden näki kuitenkin kummassakin maassa yli puolet nuorista aikuisista vuonna 2012.

Suomen Yrittäjien kyselyssä vuonna 2015 viidennes korkeakouluopiskelijoista piti yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä uravaihtoehtonaan. Kärjessä olivat kulttuuriala sekä luonnon­vara- ja ympäristöala.

”Tästä ei ole pidemmän ajan seurantaa, mutta tuntumani on, että näillä aloilla on pitänyt jo lähtökohtaisesti ottaa huomioon yrittäjyyden todennäköisyys. Luonnonvara-ala selittynee myös sillä, että moni menee opiskelujen jälkeen töihin ja yrittäjäksi kotitilalleen”, Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

MTK:ssakin on tuntuma, että kiinnostus yrittäjyyteen on kasvussa.

”Kiinnostus maaseudun sivu­elinkeinoihin on lisääntynyt, tosin osin yleisen taloustilanteen vuoksi. Monin paikoin MTK:n jäsen on ainoa, joka on maalla enää esimerkiksi teitä auraamassa”, järjestöjohtaja Matti Voutilainen sanoo.

MTK panostaa jatkossakin luonnonvara-alan edunvalvontaan, ja tutustuttaa 100-vuotis­juhlavuotenaan koululaisia maatalouteen ja kotimaiseen ruokaan.

Mikkilän mielestä yrittäjä­haluja ei saisi nyt hukata.

Keinoja on. Yrittäjyyttä pitäisi päästä harjoittelemaan enemmän jo opiskeluaikana, kolmas sektori tulisi ottaa mukaan yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyttä ja palkkatyötä pitäisi voida yhdistää ja verotusta, rahoitusta ja sääntelyä uudistaa.

Myös sosiaali- ja terveys­palveluista on tehty Mikkilän mielestä suurten tuottajien markkina, jossa ei ole tilaa pienille yrittäjille.