"Päästökompensaatio pitäisi voida ostaa kotimaisilta tiloilta, nyt se pitää ostaa ulkomailta" – S-ryhmän Krook rukkaisi hiilipäästöistä käytävää kompensaatiokauppaa

Uusia hiilinieluja luodaan muun muassa metsittämällä jättö- ja hukkamaata. Kuva: Rami Marjamäki

"Haluamme edistää peltojen ja metsien hiilensidontaa ja kotimaisen kompensaation mahdollistamista. Mieluiten ostaisimme kompensaation Suomesta esimerkiksi maa- ja metsätaloustuottajilta, nyt se pitää ostaa ulkomailta", sanoo SOK:n pääjohtajan Hannu Krook

Krookin mukaan kotimainen kompensaatio vaatii vielä sääntöjen tarkentamista, jotta siitä tulee aito työkalu yrityksille.

"Haluamme tukea viljelijöitä muutoksessa kehittämällä tiedonvaihtoa ja osaamista. Se on tärkeää, koska viljelijät tekevät jo nyt merkittävää työtä kestävyyden eteen. Yhdessä ProAgrian kanssa olemme järjestäneet tuottajille tulevaisuusvalmennuksia, jossa voi perehtyä vaikkapa ilmastoyrittäjyyteen."

S-ryhmä on mukana Baltic Sea Action Groupin koordinoiman, kaikille avoimen Uudistavan viljelyn opiston perustamisessa. "Tuemme myös Helsingin yliopiston maaperätutkimusta, joka tähtää peltomaan hiilensidonnan todentamiseen tieteellisesti."

Viljelijät ovat Krookin mielestä tärkeä osa ilmastoratkaisua, ja jatkossa peltojen ja metsien kyky sitoa ja varastoida hiiltä pitää huomioida paremmin.

"Näkemyksemme on, että ruoantuotannon lisäksi viljelijät voisivat tulevaisuudessa saada lisätuloa mm. peltojen sitomasta hiilestä. Sitä varten myös yksityinen maankäyttö olisi saatava osaksi päästökompensaatiojärjestelmää. Tähän kaivataan lisää pelisääntöjä."

Tuulivoima kattaa pian puolet S-ryhmän sähköntarpeesta, ja aurinkovoiman investointeja on tehty muun muassa Imatralla. Muita investointikohteita ovat myymälöiden uusimisten rinnalla muun muassa myymälöiden energiatehokkuuden parantaminen ja 1 300 latauspaikan verkoston asennus sähköautoille.

Lue lisää:

S-ryhmän liiketulos loikkasi marketkaupan ansiosta – Tulos kipusi 45 miljoonaan euroon ja veroton vähittäismyynti liki 6 miljardiin euroon