kirja Jaloviinan historiaaja nykyisyyttä
Paloviinan ja konjakin yhdistelmä, johon on lisätty vettä ja sokeriväriä, on lähes kieltolain päättymisestä alkaen maistunut suomalaisille jaloviinana. Leikatun konjakin juuret tosin juontavat Suomessa jo 1800-luvun puoliväliin.
Jonna Pulkkinen selvittää jaloviinan ja paloviinan historiaa luotaavassa teoksessaan Jallu sekä paloviinan että jaloviinan historiaa. Hän kertoo laajasti myös alkoholipolitiikan vaiheet vapaista viinanpoltto-oikeuksista kieltolakiin ja viinan verotuksen monimuotoiset kuviot.
Jaloviinassa yhdistyy kahden eri tislausmenetelmän tuotteet, rypäleviinistä pannutislattu konjakki ja viljasta kolonnitislattu etanoli. Juoman tähtien määrä kertoo konjakin ja paloviinan suhteesta, mutta tarkat sekoitussuhteet ovat liikesalaisuus.
Historiansa huippukohdan nimen omaan yhden tähden jaloviina koki vuonna 1962, jolloin tuote oli Alkossa toiseksi myydyin väkevä viina.
Jaloviinaa voisi kuvailla leimallisesti suomalaiseksi, sillä vastaavanlaisia sekoitettuja viinoja ei juuri valmisteta. Eikä suomalaista jaloviinaa viedä ulkomaille kuin korkeintaan tuliaisina ja turistiviemisinä.
Kulttuuripiireissä jaloviinalla on kulttimaine. Yhden tähden juoma on suosittua muusikkojen takahuonejuomana ja myös moni kirjailija tuntee aineen.
Historian lisäksi Jallu-kirjaan on otettu muutamien tunnetuimpien drinkkien reseptejä ja myös muutama ruoka, joiden valmistuksella jaloviinalla on osuutensa.
MAIKKI KULMALA
Jonna Pulkkinen: Jallu. Jaloviinan ja paloviinan historia.
208 sivua. Minerva.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
