Marinin hallituksen lisätalousarvio on historiallisen massiivinen: 4,1 miljardia euroa – Kulmunin mukaan Suomi ei ole samanlaisessa pakkoraossa kuin 1990-luvulla

Hallitus on neuvotellut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta ja vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toteaa, että nyt tehdyt päätökset keskittyvät erityisesti koronavirusepidemian hoitoon.

Hallitus on tehnyt linjauksia myös Suomen talouden jälleenrakentamisesta kriisin jälkeen.

"On selvää, että vaurioitta emme selviä. Tilanne vaatii kestävyyttä ja päättäväisyyttä – suomalaista sisua meiltä kaikilta", Marin sanoo.

Marin kertoi hallituksen esittävän 600 miljoonan euron määrärahaa suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan.

"Vastaamme nyt siihen huutavaan pulaan, joka osalla sairaanhoitopiireissä on. Osassa sairaanhoitopiireistä varautuminen on ollut hyvällä tasolla, mutta toisilla alueilla on ollut merkittäviä puutteita", pääministeri kommentoi.

"Huoltovarmuuskeskus nyt osaltaan koordinoi tätä kokonaisuutta."

Marinin mukaan nyt tehdyillä päätöksillä panostetaan erityisesti ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien taloudelliseen tukemiseen, yritystoimintaan ja viranomaisten resursseihin.

Kunnille kompensoidaan veronmaksulykkäyksestä arvioidut tilapäiset veronmenetykset.

Kuntien tukemisen toisessa vaiheessa toteutetetaan useita suoria tukitoimia. Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka on vähintään miljardi euroa.

”Yritysten tukeminen on äärimmäisten tärkeää. Hallitus on suorien tukien kautta ja muiden tukien kautta varmistanut, että yritykset voivat jatkaa toimintaansa”, Marin sanoo.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, ettei Suomi ole nyt samanlaisessa pakkoraossa kuin 1990-luvun alussa oltiin.

"Lainaa otetaan, joten koronavirustestausten, suojavarausteiden ja epidemian hoito ei jää siitä kiinni", Kulmuni toteaa.

"Tuemme myös ihmisten toimeentuloa. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille, jotka eivät ole kyenneet olemaan etätöissä poikkeustilanteessa, annetaan väliaikainen lisätuki", Kulmuni sanoo.

Tähän tukeen kohdennetaan 94 miljoonaa euroa.

"Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi kasataan myös erillinen hyvinvointiohjelma. 1990-luvun alun virheistä on otettu opiksi", valtiovarainministeri toteaa.

Kulmunin mukaan kuntien talousahdinkoa helpotetaan valtiollisin toimin.

Pääministeri Marin kuvailee kehysriihessä sorvattavaa lisätalousarvioita historiallisen suureksi. Hallitus pyrkii erilaisten tukien avulla varmistamaan, että yritysten toiminta voi jatkua.

Kulmuni muistuttaa hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Suomi kansallisesti kompensoi mahdollisia EU:n maataloustukien leikkauksia.

"Tämä linjaus on edelleen voimassa", valtiovarainministeri korostaa.

Pääministeri Marin vahvistaa Kulmunin viestiä.

"Juuri tämän kaltaisessa tilanteessa näemme, miten tärkeää on, että Suomessa on ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta omasta takaa. Hallitusohjelman mukaisesti kompensoimme kansallisesti, jos EU:sta maatalouden rahoitusta leikataan", pääministeri korostaa.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan kriisit osuvat pahiten niihin, jotka eivät voi niihin varautua.

"Hyvinvointiyhteiskunnan on tultava silloin vastaan. Osana kriisiä sosiaaliturvamenot kasvavat. Myös uusia toimia tarvitaan. Hallitus parantaa nyt yrittäjien puutteellista perusturvaa", Ohisalo sanoo.

"Suojamekanismit tuovat ihmisille perusturvaa ja samalla elvyttävät hiipuvaa taloutta. Tämä kriisi on ollut poikkeuksellisen kova kulttuuri-, urheilu ja sosiaalialan järjestökentälle", Ohisalo toteaa.

Rajavartiolaitokselle myönnetään 8,4 miljoonan euron ylimääräinen määräraha.

Poliisille myönnetään vuodelle 2021 lisää 10 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022.

Harmaata taloutta torjutaan 11 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023.

Pelastusopiston laadun kehittämiseksi lisätään 2,3 miljoonaa euroa pysyvää vuotuista rahoitusta.

"Akuuttien kriisitoimien ohella meillä on oltava toivo ja näkymä tulevaisuuteen. Selviämme tästä yhdessä", sisäministeri sanoo.

Hallituksen ilmastotavoitteet säilyvät kriisioloissa ennallaan.

"Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ei pysähdy koronakriisin vuoksi. Kuntien ilmastotyöhön ensi vuodelle myönnetään 4 miljoonaa euroa", sisäministeri kertoo.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) korostaa, että Suomi ja koko maailma ovat nyt samojen haasteiden äärellä.

"Ne ratkaisut, jotka nyt teemme, heijastuvat ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja työhön pitkälle tulevaisuuteen."

Andersson korostaa Kulmunin tavoin, ettei Suomessa saa nyt toistaa 1990-luvulla lamassa tehtyjä virheitä.

"Suomi nousee tästä kriisistä hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla. Hallitus tekee kaikkensa, jotta voimme varmistaa ihmisten toimeentulon riittävyyden koronakriisin oloissa", Andersson korostaa.

Yli miljardilla varaudutaan sosiaaliturvamenojen kasvuun.

"Lisäksi esitetään lisää määrärahoja etuuskäsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi, jotta ne henkilöt, jotka jäävät lomautetuiksi, saisivat rahansa ajoissa. Kelalle ehdotetaan 40 miljoonan ja työttömyyskassoille 20 miljoonaa euron lisäyksiä."

5 miljoonaa euroa kohdennetaan psykososiaaliseen tukeen erilaisissa chattikanavissa sekä vaikeassa asemassa olevien perheiden tukemiseen, opetusministeri Andersson kertoo.

Huhtikuun lisätalousarvioesityksessä hallitus vastaa yli 60 miljoonan euron tukipaketilla kulttuuri- ja liikunta-alan vaikeuksiin.

"Tukea kohdennetaan kulttuuritapahtumille, alan yhtiöille, teattereille, museoille sekä suoraan taiteilijoille yhteensä noin 40 miljoonaa euroa."

Taiteen perusopetukseen kohdennetaan 3 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Andersson kertoo, että liikunnan ja urheilun alan vaikeuksiin reagoidaan 19,6 miljoonan euron määrärahalisäyksellä.

Etsivään nuorisotyöhön ja nuorten kuntouttavaan työpajatoimintaan ohjataan myös lisärahoitusta, opetusministeri sanoo.

Anderssonin mukaan on tärkeää, ettei opetusta Suomessa keskeytetä vaan opetus jatkuu erityisjärjestelyillä ja etäopiskeluna.

"Suomalainen yhteiskunta pitää kiinni sivistyksen ja opetuksen merkityksestä myös poikkeusoloissa. On selvää, että kriisin jälkeen tarvitaan lisäpanostuksia oppimisen tukeen, jotta tämän pitkän etäjakson mahdollisesti jättämät aukot oppimisessa saadaan paikattua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti."

Anderssonin mukaan tähän haasteeseen vastataan tukemalla kuntia elokuun budjettiriihessä.

"Panostuksia osaamiseen tarvitaan ylipäätään nyt enemmän kuin koskaan."

Andersson korostaa, että hallituksen linjaus oppivelvollisuuden laajentamisesta pitää myös poikkeusoloissa.

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukemiseen on sisällytetty omat lisämäärärahansa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa, että koronaviruskriisin johdosta moni suomalainen on vaarassa menettää työnsä tai joutua lomautetuksi.

"Moni yritys on nyt vaikeuksissa kysynnän hiipumisen tai muuttuneiden olosuhteiden takia. Virustauti ei ole yritysten vika ja siksi hallitus tekee kaikkensa suojellakseen yrityksiä kriisin vaikutuksilta."

Pienille ja keskisuurille yrityksille tulee kehittämistukea 200 miljoonaa euroa lisää aiempiin päätöksiin verrattuna.

Bisnes Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla ja lainojen myöntämisvalmiutta korotetaan 300 miljoonalla eurolla.

Rahtiliikennettä tuetaan enintään 600 miljoonan euron takauksilla varustamoyhtiöille.

Yksinyrittäjien tukiin lisätään 150 miljoonaa euroa.

"Yksinyrittäjä voi saada tukea enintään 2 000 euroa", Henriksson kertoo.

Suomen kuntien talous on nyt erityisen kovilla koronakriisin vuoksi.

"Koronakriisi vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla, ja siksi kunnille kohdennettava tuki koostuu eri toimenpiteistä", Henriksson sanoo.

Kuntien verotulojen menetyksiä kompensoidaan 547 miljoonalla eurolla.

"Toisen vaiheen kuntien tukien mittakaava on vähintään miljardi euroa. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisistä aiheutuvat lisäkustannukset. Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle ja harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan", oikeusministeri toteaa.

Rahaa lisätään talous- ja velkaneuvontaan noin 700 000 euron lisämäärärahalla.

Myös oikeuslaitoksen toimintaan ohjataan lisärahoitusta.

Pääministeri Marinin mukaan Uudenmaan sulku jatkuu näillä näkymin 19.4. asti.

Muiden rajoitustoimien on arvioitu loppuvan toukokuun alussa.

"Koko ajan tilannetta arvioidaan. Tällä hetkellä en voi valitettavasti sanoa, että voisimme ennen jo näitä päivämääriä rajoitustoimista luopua. Teemme arviointia päivittäin", Marin sanoo.

MT kertoi tänään, että maataloudelle ei varsinaista tukipakettia ole tulossa.

Lue myös:

Maaseudun yrityksille 30 miljoonaa ja kalayrityksille kymmenen koronatukea – Leppä: "Tuki aukeaa pian"