EU yrittää pysyä väleissä naapureidensa kanssa

Kuva: Jukka Pasonen

Huoli rauhasta on aiheellinen kolmella ilmansuunnalla EU:n ulkorajoilla. Idässä Venäjä kurittaa Ukrainaa. Kaakossa Turkki ja Lähi-itä ovat luisuneet levottomuuteen. Etelässä Afrikan sotia pakenevat pyrkivät Välimeren yli.

Esimerkiksi Turkin kohdalla on vaikea uskoa, että vielä pari vuotta sitten vakavissaan ajateltiin maan olevan jonain päivänä EU:n jäsen.

Sitten presidentti Recep Tayyip Erdoğanin itsevallan kasvu, veljeily Venäjän kanssa, pakolaiskriisi ja heinäkuun vallankaappausyritys syöksivät Turkin kurssille, jota EU ei voi hyväksyä.

Turkki kuitenkin on edelleen ehdolla jäseneksi ja neuvottelut jatkuvat. EU haluaa levittää arvojaan ulkorajoilla oleviin levottomiin maihin. Se nähdään investointina, joka takaa rauhan.

Uudet jäsenmaat ovat osa EU:n lähialueiden ulkopolitiikkaa.

"Ajatuksena on varmistaa rauha ja lisätä turvallisuutta, vakautta ja vaurautta. Suomi tukee laajentumista, kun se etenee annettujen kriteerien mukaan", ulkoasiainsihteeri Mari Korhonen ulkoministeriöstä sanoo.

EU haluaa ensin sopia perusasioista, kuten oikeusvaltioperiaatteesta, taloudesta ja ihmisoikeuksista. Sitten voidaan edetä muihin kysymyksiin.

Parhaillaan jäsenyydestä neuvotellaan Turkin, Serbian ja Montenegron kanssa. Lisäksi monen Balkanin maan kanssa valmistellaan neuvottelujen aloittamista.

Islannissa on virinnyt uudestaan ajatuksia liittyä unioniin.

Ovi käy myös toiseen suuntaan, sillä Britannia äänesti erosta viime kesäkuussa.

Nykyisen komission kaudella uusia jäseniä tuskin tulee, linjasi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Komissio istuu vuoteen 2020 saakka.

Jäsenyys vaatii maita virittämään lakeja usein perustuslakia myöten. Jokainen askel vaatii EU-maiden yksimielisen hyväksymisen. Uusin jäsen on Kroatia, jonka kanssa EU neuvotteli kuusi vuotta.

EU:lla on myös kumppanuusohjelma, jossa maat eivät tavoittele jäsenyyttä. EU rahoittaa Ukrainan ja Moldovan yhteiskunnan kehittämistä. Kolmas kumppani itärajalla on Valko-Venäjä.

Moldova on maista edistynein ja Ukrainalle valmistellaan viisumivapautta. Vielä idempänä olevan Georgian viisumivapaudesta äänestetään Euroopan parlamentissa tällä viikolla. Lisäksi ohjelmaan kuuluvat Armenia ja Azerbaijan.

Kaikkiaan EU:n naapurustopolitiikka maksaa 15,4 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Se sisältää muutkin lähialueet, kuten Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän.