Kylläpä helpotti
Nyt se on taas urakoitu, maatalouden veroilmoitus.
Kun ei ole kirjanoppinut, mutta jollain tavalla tietokoneen käytön hallitsee, kirjanpito eteni hitaasti, mutta varmasti. Itse veroilmoituksen väsääminen tuotti muutaman tuskaisen hetken. Siinä kuluivatkin mukavasti neljä vapaapäivää navettatöistä.
Viisaampaa olisi tehdä kirjanpitoa pitkin vuotta, mutta tuntuu vain joka päivälle muutakin täytettä löytyvän.
Joku sanoisi, että viehän paperit kirjanpitäjälle tilitoimistoon. Ei ole tullut vietyä. Velipoika tosin usean vuoden ajan hoiti kunniallisesti meidänkin kirjanpitomme.
Näin itse tehden pysyy selvillä menoista, tuloista ja talouden tilasta. Ja kai se on jonkunlaista muistihäiriön ehkäisyäkin.
Jossain haastattelussa kysyttiin asiantuntijalta: Voiko Suomessa harjoittaa maataloutta ilman tukia? Vastaus oli selkeä: Ei voi.
Sellaisen vastauksen myös veroilmoitus näyttää. Verotettavaksi tuloksi jää lähes juuri se summa, mitä tukina on tilille maksettu. Mutta tilillähän sitä rahaa ei ole.
Maatalouden menoihin ei kirjata esim. yksityistalouden osuutta sähköstä, puhelimen ja auton käyttökuluista.
Voi vain huokaista, että jälleen kerran raha on riittänyt elämiseen.
Tänä vuonna myös maatalouden veroilmoituksen sai lähettää sähköisesti. Siihen eivät taitoni riittäneet, mutta onneksi voi hyödyntää kouluja käyneitä nuoria, joilla tietokoneen temput ovat hallinnassa.
Jos joku ei vielä ole tukihakemusta ennen lähettänyt sähköisesti, se kannattaa tehdä. Se on monin verroin helpompi asia kuin veroilmoituksen tekeminen ja lähettäminen.
Ai niin, pitäisi vielä maksaa verotilille se 36,91 euroa, minkä kausiveroilmoitus näytti maksettavaksi!
Merja Ylitalo
Sastamala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
