Turhan monen viljelijän ura tyssää tapaturmaan
Työkyvyttömyys ja tapaturmat lyhentävät viljelijöiden työuria tuhansia henkilötyövuosia.
Viljelijät potevat nivelrikkoa, nikamien välilevyn sairauksia ja hartioiden pehmytkudossairautta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat selvä ykkönen 45 prosentilla. Myös masennus on yleistä. Kuva: Jaana KankaanpääTyökyvyttömyyseläkkeet karsivat viljelijöiden työurista 6 800 henkilötyövuotta. Siitä aiheutuu yli 60 miljoonan euron kustannukset viidessä vuodessa.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela myönsi liki 4 100 uutta työkyvyttömyyseläkettä vuosina 2008–2012.
Viljelijöiden työuria ovat tutkineet erikoistutkija Risto Rautiainen ja tutkija Jarmo Leppälä MTT:stä sekä erikoistutkija Janne Karttunen Työtehoseurasta.
Liki viidennes masentuneita
Kolmikko selvitti keskeisiä lääketieteellisiä syitä lyhentyneisiin viljelijäuriin.
Viljelijät potevat nivelrikkoa, nikamien välilevyn sairauksia ja hartioiden pehmytkudossairautta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat selvä ykkönen 45 prosentilla.
Masennus on yleistä. Mielenterveyden häiriöt ovat peruste liki 18 prosenttiin viljelijöiden työkyvyttömyyseläkkeistä.
Vamma olkavarressa tai hartiaseudussa vei eläkkeelle joka kymmenennen työkyvyttömyyseläkeläisen. Verenkiertoelinten sairauksia on melkein yhtä paljon.
Suomenkieliset viljelijät sairastavat enemmän kuin ruotsinkieliset viljelijät. Leppälä sanoo, että kyse on kieliryhmien välisistä eroista työkulttuurissa: miten asioihin suhtaudutaan ja miten työt tehdään. Asia kaipaa lisää tutkimusta.
Naiset ovat yliedustettuina tuki- ja liikuntaelinten sekä mielenterveyden sairauksissa.
Useimmin naiset hoitavat karjaa, mikä rasittaa heitä fyysisesti.
”Naisille sopivia työvälineitä puuttuu”, Leppälä pohtii.
”Maataloudessa kannattaisi ottaa oppia hevostalleilta. Siellä on varusteita ja tasoja pienille ja isoille tallitytöille.”
Tavoitteena pidentää työuria
”Työeläkeuudistuksen keskeinen tavoite on työurien pidentyminen”, Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari sanoo.
Tutkijat kokosivat työpajaan asiantuntijoita miettimään, mitä tehdä, jotta viljelijät pystyisivät tekemään työtä pitempään.
Päällimmäiseksi nousivat vakuutusjärjestelmän uudistukset. Kaivataan kannustimia, joilla parannetaan viljelijöiden intoa kehittää työhyvinvointia.
”Pitää ymmärtää johtamisen merkitys työturvallisuudelle”, Karttunen perää.
Työterveyshuolto nähdään keskeisenä keinona jalkauttaa turvallisuuden osaamista. Oppilaitokset ovat tärkeitä, kuten myös viljelijöiden yhteistyö ja verkostoituminen.
Raskasta ruumiillista työtä ja toistoja vähennetään kehittämällä työympäristöä ja -menetelmiä. Sama pätee työperäiseen altistumiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
