Säästö- ja POP-pankit uhmanneet suositusta: Jättäneet lainakoron hyvityksen maksamatta

Säästö- ja POP-pankkeja ei voi pitää kovinkaan maatilaystävällisinä pankkeina, sillä ne eivät ole hyvittäneet maatilalainan ylikorkoa vastoin lain henkeä, jonka tarkoitus on ollut alentaa maatilojen kustannuksia. 

Pasi Hartikainen Kiteeltä kirjelmöi toissa vuonna kalliista maatilalainoista pankkivalvonta Finelle. Kuva: Lari Lievonen

Säästöpankkien ja POP-pankkien maatilalainaa ottaneiden asiakkaiden kannattaa keskustella pankin kanssa maatilalainasta perityn ylikoron hyvittämisestä ainakin silloin, kun maatilat ovat ottaneet sekä normaaliehtoista pankkilainaa että maatilalainaa, erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta suosittelee.

Säästöpankit ja POP-pankit eivät ole maksaneet maatila-asiakkailleen korkohyvitystä päin vastoin kuin Osuuspankit ja Nordea.

Valtion tukeman maatilalainan perusajatus on nimenomaan ollut alentaa maatilan korkokuluja. Hyvitystä on maksettu sen vuoksi, että maatilalainan korko on ollut todellisuudessa muuta lainaa korkeampi.

Säästöpankit ja POP-pankit perustelevat käytäntöään, että minimikorko on merkitty pankin ja asiakkaan allekirjoittamaan velkakirjaan. Rahoitusneuvonta, pankkilautakunta Fine oli asiasta suosituksessaan samaa mieltä viime joulukuussa.

Fine teki kuitenkin tästä poikkeuksen keväällä (ratkaisusuositus FINE-13223). Kaakkoissuomalainen maatila oli tehnyt vuonna 2007 säästöpankin kanssa samana päivänä samaa investointia varten kaksi velkakirjaa, joista toinen oli maatilalaina ja siinä kahden prosentin korko ja toinen normaali pankkilaina, jonka korko oli matalampi myöhempinä vuosina.

Finen mukaan ei ole mahdollista periä maatilalainasta korkeampaa korkoa kuin toisesta samaan aikaan tehdystä normaaliehtoisesta lainasta, vaikka maatilalainan minimikorko olikin merkitty velkakirjaan.

Fine suositti pankin maksamaan liikaa perimänsä koron takaisin maatilalle viivästyskorkoineen.

Kuuselan mukaan tällaisia investointiin maatilalainaa ja normaalia pankkilainaa ottaneita tiloja on säästö- ja POP-pankkien asiakkaina todennäköisesti satoja.

"Tällaisten tilojen kannattaa neuvotella hyvityksestä pankkinsa kanssa Finen suositukseen nojautuen. Järkevää olisi, että kaikki pankit hyvittäisivät joka tapauksessa maatilalainan ylikoron asiakkaille", hän sanoo.

Säästöpankista kerrottiin viime vuonna, että niillä on kuutisentuhatta maatila-asiakasta, joista maatilan korkotukilainaa on vajaalla parilla tuhannella. Korkotukilainoja on arviolta noin 200 miljoonaa euroa.

OP sekä Nordea muuttivat viime vuonna korkokäytäntöään pankkilautakunta Finen suosituksen mukaisesti. Korkotukilainan vähimmäiskorko oli vuodesta 1999 lähtien kaksi prosenttia ja vuonna 2007 raja aleni yhteen prosenttiin. Sen jälkeen yleiset viitekorot ovat painuneet lähelle nollaa eli viljelijät ovat joutuneet maksamaan selvästi markkinakorkoa suurempia korkoja, jotka hyvitettiin.

Hyvitykset ovat voineet nousta jopa kymmeneentuhanteen euroon maatilaa kohti. Maatiloille on palautettu hyvitystä yhteensä useita miljoonia euroja.

Fine suositti korkojen maksamista viivästyskorkoineen maatiloille takaisin kiteeläisen maanviljelijän Pasi Hartikaisen kirjelmöityä asiasta Finelle toissa vuonna.

Tarkasti hyvitysasiaa seuranneen Hartikaisen mielestä yhtä aikaa otetut pankki- ja maatilalaina on selkeä merkki siitä, että maatilan kannattaa hakea hyvitystä säästö- ja POP-pankeilta. Hänen mukaansa osuuspankit ja Nordea toimivat asiassa niin kuin pitääkin hyvittäessään ylikorot ja maksaessaan hyvityksestä myös viivästyskoron.

MTK:ssa ihmetellään POP- ja säästöpankkien linjaa, koska valtion tukeman lainan tarkoitus oli alentaa tilojen kustannuksia ja korkojen alentuessa vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen kävi päinvastoin.