Kuntien heikko talous näkyy arjessa
Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kysyy, mikä Lehtimäen kohtalo olisi ollut itsenäisenä kuntana.
”Palveluverkon karsiminen olisi saattanut olla silloinkin edessä. En tunne tapausta riittävästi, joten voin kommentoida vain yleisesti, mutta usein kuntaliitoksille, yhteistoiminta-alueille ja hallinnollisille ratkaisuille annetaan liikaakin painoarvoa.”
Olennaista on se, miten asukkaat reagoivat. Kuopila nostaa esimerkiksi Saloon liittyneen Särkisalon.
”Tehostetun palveluasumisen yksikön lakkauttaminen poiki siellä kansanliikkeen, joka synnytti uutta elävöittävää toimintaa. Lopputuloksena särkisalolaiset ovat saaneet koottua tiloihin muita tärkeitä palveluita, muun muassa kirjastoa, kuntosalia, vanhusten kahvitustoimintaa ja ruokapalvelun tukitoimia.”
Lehtimäen kaltaisia hätähuutoja kaikuu ympäri Suomea.
”Kunnat ovat todella heikossa taloudellisessa tilanteessa, jos ajatellaan vaikka 6,6 miljardin valtionosuusleikkauksia seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt konkretisoituu kuntien talouden ja tehtävien määrän epätasapaino. On tavallaan astuttu sen rajan yli, että se näkyy jo ihmisten arjessa.”
Pelkät kuntaliitokset eivät pelasta.
”Se vaatii kunnilta muitakin toimia ja myös yksilön ja julkisen yhteisön työnjaon pohdintaa.”
Kuntaliiton Vaikuttavat Lähipalvelut -projekti tarjoaa kunnille työkaluja muutospaineissa.
Yhteistyössä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettava projekti etsii selvyyttä lähipalvelun käsitteeseen.
”Lähipalvelu minulle vantaalaisena lapsiperheen isänä tarkoittaa eri asiaa kuin eläkkeellä oleville vanhemmilleni Paimiossa”, Kuopila havainnollistaa.
”Tarkoitus on nostaa esiin myös lähipalvelutarinoita eli esimerkkejä elävästä elämästä, miten joku asia on tehty hyvin ja toisaalta tapauksia, joissa lainsäädäntö on saattanut estää järkevän toiminnan.”
Pilottihankkeiden etsintä on käynnissä ja toteutus alkaa ensi keväänä.
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
