”Ilman lähiruokaa ei olisi tätä maata”
Alexander Stubb
”Maan viljelemisen pitää aina olla kannattavaa. Se on kova mutta hieno ammatti. Ilman lähiruokaa ei olisi tätä maata”, painottaa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb MT:n eduskuntavaalisarjassa.
Kannattavuus rakentuu hänen mukaansa neljästä asiasta. Laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita suomalaisessa biotaloudessa riittää, mutta tarvitaan lisää Kiinan tapaisia uusia markkinoita. Nykyhallituksen kymmenet vienninedistämismatkat tarvitsevat siksi jatkoa.
Toinen ovat maataloustuet, joissa Stubb haluaa ”jopa vähän kehua”.
”Suomi sai kautta aikain parhaan neuvottelutuloksen maaseudun kehittämistukeen ja suoriin tukiin, kun neuvoteltiin rahoituskehyksiä 2014–2020. Tästä kiitän ennen kaikkea
Risto Artjokea, silloista valtiosihteeriä”, Eurooppa-ministerinä neuvotteluihin osallistunut Stubb toteaa.
Kolmas palikka on hänen mukaansa osa lähivuosien suurinta haastetta, talouden korjaamista. Ostovoima pitää saada kuntoon ja antaa maltillisia veronalennuksia kotitalouksille, jotta luomun ja lähiruuan suosio voi kantaa hedelmää.
”Peruskaupunkilainen ei välttämättä näe viljelijää yrittäjänä, mutta sitähän hän on henkeen ja vereen kellon ympäri seitsemän päivää viikossa”, Stubb pohjustaa neljättä kannattavuuden estettä.
Kokoomuksen mukaan kaikki mitä voidaan tehdä yrittämisen helpottamiseksi, auttaa myös viljelijöitä ja metsänomistajia. Nykyinen hallitus on ”ehkä onnistunut osittain purkamaan sääntelyä”.
Tehtävää jää sosiaaliturvan päivittämisessä niin, että yrittäjällä ja palkansaajilla olisi yhtä hyvä tilanne. Myös metsätalouden edistämiseen etenkin helpottamalla sukupolvenvaihdoksia pitää edelleen panostaa.
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund esitti aiemmin MT:n vaalisarjassa väitteen, että maaseudun ystävät ovat olleet nykyhallituksessa vähissä.
”En ole kuullut hirveästi kritiikkiä maa- ja metsätalousministereinä toimineita Jari Koskista ja Petteri Orpoa kohtaan. Lisäksi kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko on tehnyt hartiavoimin työtä”, Stubb kumoaa.
Vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin välillä ovat ylipäätään hänelle epämieluista.
Hieman yllättäen Stubb ei erityisesti lämpene Koskisen ja Orpon linjalle synnyttää yksi luonnonvaraministeriö.
”Ei se ainakaan mikään kynnyskysymys ole, muttei liioin poissuljettua. Pidetään kuitenkin realiteetit pöydässä, ei Suomi hallintohimmeleillä nouse.”
Se, ettei energiatuista löytynyt eri osapuolia tyydyttävää, käytännöllistä ratkaisua, on Stubbin mielestä todella harmi. Epäilyt kokoomuksesta Metsäteollisuus ry:n asiamiehenä hän torjuu vetoamalla Mauri Pekkarisen ministerikaudella käyttöön otetun ”erittäin vaikean (energiapuu) järjestelmän valuvikoihin”.
Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on, että ainespuu ohjautuu sinne, missä sille syntyy suurinta lisäarvoa, kokoomusjohtaja kertaa luetellen esimerkkejä sellusta muoviin ja lääkkeisiin sekä biopolttoaineisiin.
”Tämä on 50-50-kysymys. Toki puuta riittää myös enenevässä määrin polttoon. Muulle puuta käyttävälle teollisuudelle olisi kuitenkin väärä signaali kannustaa ensisijassa sen polttamista.”
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
