Metsätalous joustaakasvavilla kaupunkiseuduilla
KARKKILA (MT)
Pääkaupunkiseudun läheisyys leimaa Vesa Syrjäsen luotsaaman Länsi-Uusimaan metsänhoitoyhdistyksen aluetta. Kaavoja laaditaan vähän joka puolella. Kunnat ajattelevat yleensä aivan muiden kuin metsäelinkeinon etuja.
”Kaavoissa voi tulla mielenkiintoisia asioita vastaan. Esimerkiksi Karkkilan ympäristönsuojelumääräyksiin ehdotetaan häiritsevää melua aiheuttavan toiminnan, kuten moottorisahalla työskentelyn, kieltoa kello 20 ja 07 välisenä aikana”, Syrjänen kertoo.
Käytännöt eri kuntien välillä vaihtelevat paljon. Ongelmat on Syrjäsen mielestä ratkaistava vuorovaikutuksella.
Metsätalouden yleinen tunnetuksi tekeminen auttaa elinkeinoa.
Länsi-Uusimaa valittiin tänä vuonna vuoden metsänhoitoyhdistykseksi muun muassa ansiokkaan viestinnän perusteella.
Viimetalvisten myrskyjen jälkeen yhdistyksen toimihenkilöitä haastateltiin televisiossa.
Yhdistyksellä on hyvät välit myös luonnonsuojelujärjestöihin, Syrjänen vakuuttaa.
Vastaus joihinkin metsätalouden rajoituksiin voisi olla peitteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus, Syrjänen ehdottaa.
Siitä ei ole valtamenetelmäksi, mutta monessa tilanteessa tarvittaisiin avohakkuille vaihtoehtoinen menetelmä.
”Saataisiin puuta markkinoille sieltä, mistä sitä ei muuten tule.”
Esimerkiksi Syrjäsen omalla tilalla on päätehakkuuikäistä metsää lähellä asutusta. Sileäksi hakkuu olisi ikävää naapureita ajatellen.
Metsän peitteisenä pitävä hakkuu voisi olla keino hyödyntää metsää myös silloin, kun kunta kaavoittaa aluetta. Kaavan laadinta voi kestää vuosia, eikä avohakkuuseen tarvittavaa maisematyölupaa välttämättä saa.
Ongelma on, ettei jatkuvan kasvatuksen osaamista ole tarjolla, vaikka kysyntää riittäisi. Syrjänen on kokenut tämän viestin perille viemisen vaikeaksi, sillä metsäorganisaatioihin on juurtunut tarpeeton vastakkainasettelu.
”Peitteisen metsänkasvatuksen neuvontaa on kovin vähän saatavissa, koska sitä vastustetaan paljon.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
