Yhä useammalla ruotsinkielisellä lukiolaisella on puutteelliset suomen kielen taidot
Lukioilla ei usein ole riittäviä resursseja suomen kielen opetuksen tarjoamiseen, jolloin oppimismahdollisuudet jäävät vajavaisiksi.
Puutteet suomen kielen osaamisessa alkavat jo peruskoulussa. Kuva: Johannes TervoYhä useammalla ruotsinkielisellä lukiolaisella on puutteelliset suomen kielen taidot, tiedottaa Opetushallitus. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin kokee hyötyvänsä hyvästä suomen kielen taidosta merkittävästi.
Opetushallituksen vuoden 2020 raportista selvisi, että ruotsinkielisessä opetuksessa olevilla oppilailla on haasteita suomen kielen osaamisessa jo peruskoulun vuosiluokilla 1.–9. Sekä peruskoulun että lukion haasteet johtuvat muun muassa opetuksen riittämättömistä resursseista.
Ruotsinkielisissä lukioissa on yleensä tarve kolmelle eri suomen kielen oppimäärälle: perinteiselle A-oppimäärälle (nybörjarfinska), äidinkielenomaiselle oppimäärälle (modersmålsinriktad finska, lyhennettynä mofi) sekä B1-oppimäärälle.
Rajallisten resurssien takia kaikkien kolmen oppimäärän järjestäminen samassa lukiossa ei usein ole mahdollista. Kouluissa joudutaan valitsemaan, tarjotaanko A1-oppimäärän lisäksi B1-suomea vai mofi-oppimäärää.
Suurin osa lukiolaisista aloittaa suomen kielen opiskelun pitkällä oppimäärällä, mutta suorittaa keskipitkän tai sekä keskipitkän että pitkän ylioppilaskokeen. Moni opiskelija myös jättää suomen ylioppilaskokeen kokonaan suorittamatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
