Suomi haluaa kansallista joustoa
Valmisteilla oleva EU:n valvonta-asetus voi vapauttaa mikroyritykset valvonnan maksuista. Muita merkittäviä muutoksia se ei suomalaisiin valvontakäytäntöihin ole tuomassa.
Asetus ei esimerkiksi laajenna valvontaa nykyisestä, toteaa eläinlääkintöneuvos Leena Räsänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomessa valvonnoista perittävät maksut kattavat jo nyt pitkälti asetuksen perusperiaatteen mukaisesti niiden aiheuttamat kustannukset. Nykyiset Eviran perimät maksut on määritelty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa, ja ne perustuvat valtion maksuperustelakiin.
Mikroyritysten vapauttaminen virallisten valvontojen maksuista on seurausta EU-hankkeesta, jossa parannetaan mikroyritysten toimintaedellytyksiä, kertoo jaostopäällikkö Päivi Mannerkorpi EU-komission terveyden ja kuluttaja-asioiden pääosastosta.
Mannerkorpi esitteli EU:n valmistelemia elintarvikeketjua koskevia asetuksia viime perjantaina komission Suomen edustustossa Helsingissä.
Valvonta-asetus on paraikaa neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Se, toteutuuko maksuvapautus komission esittämällä tavalla, riippuu jäsenmaiden siihen ottamista kannoista.
Räsäsen mukaan Suomi kannattaa asetukseen mahdollisuutta kansalliseen joustoon, jotta valvontamaksut voidaan periä kansallisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Tarja Hartikainen on kansallisen jouston kannalla.
Neuvostossa tähän mennessä käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaa Räsäsen mukaan siltä, että valtaosa jäsenmaista vastustaa vapautusta. Jäsenmaiden näkemykset vaihtelevat suuresti: osa maista katsoo, ettei maksuista pitäisi säätää asetuksella lainkaan, osa taas haluaisi maksuttomuuden koskevan kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.
”Selvää on, että asetus muuttuu siitä, mikä komission esitys on.”
JUHANI REKU
Selvää on,
että asetus muuttuu siitä,
mikä komission
esitys on.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
