Tekopesät auttavat tutkitusti saimaannorppia

Opiskelijat Jaana Karjalainen ja Marko Jäppinen antoivat kuutinpesän rakentamisen mallisuorituksen tammikuussa 2010 Helsingin Narinkkatorilla. Näytös oli osa WWF:n järjestämää tapahtumaa, jossa haettiin huomiota saimaannorpan suojelutyöhön. Kuva: Kari Salonen

Norpat hyväksyivät ihmisen kolaamat apukinokset, osoitti Metsähallituksessa suojelubiologina työskentelevän Miina Auttilan väitöstutkimus. Samalla selvisi, että apukinosten sijoittelulla norppien pesintää pystytään myös ohjailemaan.

Auttilan mukaan ihminen voikin auttaa saimaannorppaa sopeutumaan muuttumassa olevaan ilmastoon.

Metsähallitus ryhtyi kolaamaan norpille apukinoksia talvella 2014, joka oli poikkeuksellisen heikko lumitalvi. Apukinoksiin syntyi tuolloin yli 90 prosenttia kuuteista.

Apukinosten teko oli osa Metsähallituksen luontopalvelujen vetämää Saimaannorppa-Life-hanketta. Sen tavoitteena on edistää saimaannorpan suojelua ja suotuisan suojelutason saavuttamista.

Tähän hankkeeseen liittyen Auttila tutki väitöstyössään, mihin ekologisiin avaintekijöihin vaikuttamalla äärimmäisen uhanalaista saimaannorppaa voidaan auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin uusia menetelmiä norpan suojeluun ja sen onnistumisen seurantaan.

Auttilan väitöskirja tarkastettiin perjantaina Itä-Suomen yliopistossa.