Biopolttoainelaitoksia tulossa kymmenittäin
Suomeen on suunnitteilla, rakenteilla tai toiminnassa kymmenittäin laitoksia, jotka tuottavat bionestettä tai biokaasua liikennekäyttöön.
Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut tälle vuodelle biolaitosten investointitukea 90 miljoonaa euroa. Hakuaikaa on syyskuun loppuun saakka.
Ilman tukea biopolttoaineet eivät pärjää fossiilisille, Bioenergia ry:n bioneste- ja biokaasuvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Torri Gasumista sanoo. ”Siksi valtion tuet ovat elintärkeitä.”
Alan tutkimus on Suomessa vahvaa, mikä lisää hankkeiden määrää.
Torrin mukaan investointeihin kannustavat myös öljyn korkea hinta sekä laki liikennepolttoaineiden bio-osuudesta. Vuoteen 2014 asti osuus on kuusi prosenttia ja nousee tasaisesti 20 prosenttiin vuonna 2020.
”Biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa merkittävä talouden moottori ”, Torri sanoo.
Investoinnit pieniin ja keskisuuriin biopolttoainehankkeisiin nousevat lähivuosina satoihin miljooniin euroihin.
Niiden lisäksi vireillä on Vapon suuri biojalostamohanke Kemiin, jolle myönnettiin EU:sta teknologiatukea 88,5 miljoonaa euroa. Kotimaista tukea hanke ei saa.
Suurin suomalainen biojalostamo on Neste Oilin Porvoon NexBtl-bioöljytehdas. Se tuottaa dieseliä lähinnä ulkomaisesta palmuöljystä mutta aikoo lisätä mäntyöljyteollisuuden tähteen, mäntyöljypien, käyttöä.
Pienemmistä jo käynnissä olevista hankkeista suurin (150 miljoonaa euroa) on ensi vuonna Lappeenrantaan valmistuva UPM:n biojalostamo.
Fortum on investoinut 20 miljoonaa euroa bioöljylaitokseen Joensuussa.
Stora Enso kertoi heinäkuussa 32 miljoonan euron investoinnista biojalostamoon Kotkaan Sunilan sellutehtaalle samalla, kun se ilmoitti yli 700 miljoonan investoinnista Kiinaan paperitehtaaseen.
St1 on rakentanut VTT:n kehittämän keksinnön avulla kuusi jätteistä bioetanolia valmistavaa tehdasta. Puolivalmiste puhdistetaan Haminan jalostamossa valmiiksi. Tuorein St1:n tehtaista on tulossa Kajaaniin, jossa etanolia valmistetaan sahanpurusta.
Myös Green Nordic Fuel ja Taaleritehdas rakentavat tai suunnittelevat useita biopolttoainetehtaita.
Uuteenkaupunkiin suunniteltu isohko, vehnästä etanolia ja rehua tuottava tehdas on ollut vastatuulessa varsinkin sen jälkeen, kun EU pienensi peltopohjaisten biopolttoaineiden tavoiteosuuden viiteen prosenttiin koko polttoainemäärästä.
Polttonesteiden lisäksi biokaasun tuotanto lisääntyy.
Gasum ja Kujalan Komposti rakentavat Lahteen biojätettä käyttävän biokaasulaitoksen. Gasum syöttää Kouvolassa maakaasuverkkoon Biovakan biokaasua. Biovakka tuottaa kaasua ja sähköä myös Vehmaalla ja Turussa.
Metsä Fibre, Gasum ja Helsingin Energia suunnittelevat 200 megawatin tehoista biokaasujalostamoa Joutsenoon Metsä Fibren sellutehtaan yhteyteen. Kaasu tehtäisiin metsähakkeesta ja kuoresta ja siirrettäisiin kaasuputkea pitkin Helsinkiin, mikä vähentäisi Helsingin hiilipäästöjä. Investointipäätöstä odotetaan ensi vuonna.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
