Huipputaide vetää ensikertalaisia luostariin
HEINÄVESI (MT)
Pimenevässä talvi-illassa kotkalaiset ystävykset Aila Eerola ja Pirjo Jutila ovat liukastelleet autollaan pikkuteitä pitkin Heinäveden Valamoon.
”Kannatti ajaa 300 kilometriä”, Eerola hymyilee Mestarin jälki -näyttelyn kierrettyään.
”Kokonaisuus vaikuttaa arvokkaalta ja teokset hyvin valikoiduilta”, hän perustelee.
Hetken päästä rouvat ovat illallisella Trapesassa ja myhäilevät tyytyväisyyttään sekä ravintolan antiin että majoituspaikkaansa puisen vierasmajan tunnelmallisessa kamarissa.
”Paikkana luostari on todella viehättävä. Tulin vain vapaapäivän viettoon. Ensimmäisen kerran kävin täällä vesiteitä pitkin lasten ollessa pieniä. Siitä lienee 25 vuotta. Viime kesänä osallistuin opastetulle kierrokselle ja päätin, että tänne pitää tulla uudestaan”, Eerola perustelee.
Jutilallekin Valamo on entuudestaan tuttu, edellisen kerran hän vieraili siellä vilkkaan lapsenlapsensa kanssa syyslomalla.
”Tällä kertaa voin paremmin keskittyä vaikka iltavigiliaan kirkossa”, hän suunnittelee.
Lähes sata kirkkoja muita uskonnollisia aiheita esittävää taulua on ripustettu Valamon kulttuurikeskukseen talvikauden näyttelyksi. Tunnettujen suomalaismaalarienkaan teokset eivät ole aiemmin olleet esillä juuri missään.
Valamoon näyttely saatiin piispa Arsenin tuttavuuden kautta, hän kun on ikonimaalari ja taiteilija itsekin. Taideteokset taidehuutokaupoista kerännyt ja luostarille ilmaiseksi lainannut suku ei halua nimeään julkisuuteen.
Arseni valitsi yli 200 teoksesta 76 keskeisintä. Teemana on Raamatun historia sekä läntisen että itäisen kirkkokunnan silmin. Joukossa on yksi patsas, Johannes Takasen Rebecca.
”Ortodoksisissa kirkoissa ei käytetä patsaita, mutta tämä näyttely tuo muutoinkin esille kirkkokuntien erilaisia näkemyksiä. Ortodokseina me emme ajattele Maria Magdalenaa huonomaineisena naisena, minä häntä läntisessä kirkossa pidetään”, näyttelyä esittelevä luostarin veli Timoteus kertoo.
Hän arvelee, että juuri näyttelyn laaja-alaisuus ja monelle tutut taiteilijanimet, kuten Albert Edelfelt, Eero Järnefelt ja Helene Schjerfbeck, ovat saaneet seurakuntien ja koulujen ryhmät liikkeelle.
”Kun oivalsimme kokonaisuuden upeuden, mietimme, meneekö hieno näyttely talvikaudella hukkaan. Perinteisestihän suurimmat matkailijavirrat ajoittuvat kesään. Ensimmäiset kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että taide kiinnostaa talvellakin. Täällä on käynyt vajaassa kolmessa kuukaudessa kolmisentuhatta ihmistä”, luostarin tiedottajana toimiva veli Timoteus kertoo.
Mestarin jälki -näyttelyllä luostarin veljestö kutsuu ihmisiä Valamon talveen ja rauhaan. Kesänäyttelyissä on käynyt keskimäärin 5 000–7 000 ihmistä. Parhaillaan suositulle Mestarin jäljelle mietitään jo jatkoaikaa.
Luostari on viime vuosina ollut julkisuudessa talousvaikeuksiensa ja kahden ikävän tulipalon takia.
”Vihdoin haluamme kääntää mediahuomion myönteisemmäksi, jotta ihmiset näkevät, mitä hyvää täällä tapahtuu. Olemme monelle ainoa ikkuna ortodoksisuuteen. Yksi meidän päätehtävistämme on kertoa itäisestä kulttuurista, toisenlaisesta maailmasta”, veli Timoteus maalailee.
Tällä hetkellä 12 munkin veljestö pyrkii olemaan vastuullinen työnantaja.
”Matkailuelinkeinomme perustuu ihmistyövoimaan. 1980-luvulta lähtien toimintamme ja menomme ovat paisuneet moninkertaisiksi. Siksi taloutta on yritetty saada entistä vakaammalle pohjalle. Nyt panostamme markkinointiin ja tiedottamiseen, johon on palkattu hiljattain uusia osaajia.”
Munkkiveljestön tulevaisuus näyttää turvatulta, koska edellisen kerran yhtä monta munkkia Valamossa asui 1960-luvulla.
”Luostarikutsua kuullaan aaltomaisesti. Paljon on puhuttu siitä, että lama-aikoina ihmiset päätyvät hengellisten asioiden pariin. Toisaalta nykyään luostariin tullaan eri tavalla kuin ennen. Monella on yksi elämä takana, ja luostarikutsuun vastataan 50 ikävuoden kieppeillä”, itse kaksi vuotta Valamossa asunut Timoteus kuvailee.
”Silloin on nähty työn maailma ja halutaan vielä elää toisenlaista elämää.”
LIISA YLI-KETOLA
Valamoon näyttely saatiin
piispa
Arsenin
tuttavuuden kautta, hän kun
on ikoni-
maalari ja taiteilija
itsekin.
Luostariin tullaan eri tavalla kuin ennen. Monella
on yksi
elämä
takana, ja luostarikutsuun vastataan 50 ikä-
vuoden
kieppeillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
