Luonnonvara-alan opiskelijat esittäytyvät

Neljältä luonnonvara-alan opiskelijalta kysyttiin:

1. Mitä opiskelee, kuinka monetta vuotta?

2. Miten valitsi alan, oliko päätös vaikea?

3. Vastaavatko opinnot odotuksia, mikä yllätti?

4. Mikä on opinnoissa mieluisinta, mikä epämieluisinta?

5. Mitä toivoo tekevänsä nykyisten opintojen jälkeen?

Iida Turunen, 17, kotoisin Joensuun Hammaslahdesta

1. Opiskelee toista vuotta eläintenhoitajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä. Suorittaa samalla lukion.

2. ”Valinta oli helppo. Varmaan se tavallinen vastaus, olen ollut aina eläinten kanssa tekemisissä. Pelkkä lukio tuntui vieraalta. Toinen vaihtoehto oli puuseppä, mutta tiesin, että haluan työskennellä eläinten kanssa aikuisenakin.”

3. ”Käytäntöä on enemmän kuin teoriaa ja kengityksen opettelu oli positiivinen yllätys.”

4. ”Mieluisimpia on hevoshommat, ratsastus ja ajaminen. Metsäopinnot ja teoria ei niin paljon kiinnosta.”

5. ”En ole vielä miettinyt. Ehkä ryhdyn hevosalalle, jatkan opintoja agrologiksi tai menen armeijaan. Ihannetyö olisi hevosiin liittyvä.”

TERHI TORIKKA

Olli Piiparinen, 20 vuotta, kotoisin Leppävirralta.

1. Suorittaa metsätieteiden kandidaatin tutkintoa Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa Joen-

suussa, ensimmäinen vuosi menossa.

2. Piiparinen on maalta kotoisin ja metsä on hänelle sekä tuttu että mieluisa elementti. Hän olisi päässyt opiskelemaan myös Aalto-yliopistoon Espooseen geomatiikkaa. Valinta oli lopulta helppo tehdä, metsäopintojen monipuolisuus vakuutti.

3. Tähän mennessä opinnot ovat vastanneet odotuksia, ala tuntuu omalta. Opinnot eivät sisällä pelkkää teoriaa, vaan tarjolla on ollut retkeilyjä ja tulevana kesänä kenttäkurssi.

4. Mieluisinta opinnoissa on niiden monipuolisuus, samoja asioita käsitellään sekä talouden että luonnon näkökulmasta. Mielikuva metsäalasta on opintojen myötä monipuolistunut. Negatiiviset uutiset metsäteollisuudesta eivät lannista. Piiparinen uskoo, että töitä on tarjolla metsäalan osaajille.

5. Piiparinen suunnittelee suorittavansa opintonsa 5 vuoden tavoiteajassa. Hän haluaisi myös käydä opiskelijavaihdossa. Tulevaisuuden työpaikka voisi löytyä vaikka metsäsuunnittelun parista.

SARI PENTTINEN

Mauno Konttila, 22 vuotta, kotoisin Orivedeltä.

1. Opiskelee toista vuotta agrologiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan oppilaitoksessa Saarijärvellä.

2. Valitsi opiskelupaikan Mustialan ja Saarijärven välillä. Tarkoitus on jatkaa kotitilalla, missä on luomuviljelyä. Tyttöystävä ja rugbyharrastus painoivat valinnan Saarijärvelle.

3. Saarijärvellä on hyvä tiimihenki ja innostuneet opettajat. Alkuun pääsee vaatimattomallakin kokemuksella, ensimmäinen puoli vuotta on perusteiden oppimista.

4. Konttila odotti parempia erikoistumismahdollisuuksia jo opintojen alkuun. Luomuviljatilalta tullut nuori mies ei ole kovin motivoitunut kotieläinpuolta opiskelemaan. Kahdeksan ja kymmenen viikon harjoittelujaksot Konttila on suorittanut kotieläintiloilla.

5. Agrologiksi Konttila valmistuu vuonna 2014. Sen jälkeen on muutama vuosi ennen kotitilan sukupolvenvaihdosta.

REIJO VESTERINEN

Miika Juvonen, 34 vuotta, kotoisin Liperistä.

1. Opiskelee kaksivuotista luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa ja valmistuu helmikuussa luonto-ohjaajaksi. Jatkaa erä- ja luonto-opaskoulutuksessa kesäkuuhun.

2. Luontoala oli ollut mielessä monta vuotta, mutta Juvonen päätyi ensin rakennus- ja hit-saustöihin. Harrastukset metsästys, kalastus ja eräretkeily ovat liittyneet aina luontoon. Joutui lomautetuksi hitsaajan töistä ja lomautusjakson aikana kypsyi päätös opiskelusta.

3. Opinnot ovat vastanneet odotuksia.

4. Opintojen mieluisinta antia ovat olleet vaellukset ja opintomatka Paanajärven kansallispuistoon Venäjän Karjalaan. Koskimelontaan uutena juttuna on ollut kiinnostavaa perehtyä. Luokassa istuminen ei ole kiinnostavaa etenkään, jos aihealue on ollut ennestään tuttu.

5. Juvonen palaa opintovapaalta töihin hitsaajaksi. Tulevaisuuden toiveena olisi työllistää itsensä ainakin osan aikaa vuodesta eräoppaana. Vielä se ei ole mahdollista, kun lapset ovat pieniä.

SARI PENTTINEN

Avaa artikkelin PDF