Päivittäistavarakauppa ry:n visio: Reseptilääkkeet ja vanhustyötekijät kyläkauppoihin
Kyläkauppojen palveluvalikoima laajenee entisestään, jos Päivittäistavarakauppa ry:n kaavailut toteutuvat.
Alan edunvalvoja on hakenut rahoitusta puolitoistavuotiselle hankkeelle, jonka ajatuksena on tehdä kyläkaupoista alueensa solmukohtia.
Kyläkauppaan halutaan kerätä iso määrä sekä yksityisiä että julkisia palveluita.
Maaseudun asukas saisi näin kattavammat lähipalvelut ja kyläkauppa vahvistuisi. Uudella toimintatavalla saataisiin myös ehkä pysäytettyä kyläkauppojen määrän väheneminen.
Perinteisiä kyläkauppoja on jäljellä enää 385. Niiden päivittäistavaramyynti laski 2011 edellisvuoden 184,7 miljoonasta eurosta 176,8 miljoonaan. Myymälöitä lopetti 32.
Hankkeen ajatuksena on, että kyläkauppaan tuotaisiin nettiyhteys. Sitä kautta voisi käyttää kuntien sähköisiä palveluita.
”Kirjaston palvelut on helppo tuoda syrjäkylille kyläkaupan kautta”, pohtii johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
”Tilauspalvelu ei aina suju, kuten voisi toivoa. Kyläkauppa voisi olla siinä avuksi.”
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntakeskuksissa. Miksei maaseudulla, kyläkaupassa?
”Kauppaan tarvittaisiin henkilötietosuojattu tila, jossa voisi rauhassa keskustella esimerkiksi vanhuspalvelu- tai sosiaalityöntekijän kanssa”, Nieminen visioi, ja kytkee hankkeen kuntauudistukseen.
”Kun kuntien määrä vähenee, kaikin tavoin pitäisi varmistaa, että palvelut eivät heikkenisi kuntastatuksensa menettävissä kunnissa.”
Mukana olisivat myös yksityiset toimijat.
Muun muassa Itella, Raha-automaattiyhdistys, Alko, Matkahuolto ja Yliopiston apteekki ovat alustavasti kiinnostuneita yhteistyöstä.
Yliopiston Apteekin kanssa kokeiltaisiin reseptivapaiden lääkkeiden nettikauppaa. Itsehoitolääkkeet voisi hakea kyläkaupasta. Apteekki hoitaisi lääkeneuvonnan.
Tilauksen voisi tehdä internetissä joko kotona tai kaupassa.
”Tällaisessa palvelussa olisi hyvä, jos kauppias osaisi opastaa koneen käytössä”, sanoo Nieminen.
Oma lukunsa on reseptilääkkeiden jakelu.
Jäykät toimintasäännöt eivät Niemisen mukaan ole innostaneet apteekkareita perustamaan palvelupisteitä maaseudulle, vaikka lainsäädäntö nyt periaatteessa sen mahdollistaakin.
Kyläkaupoille haluttaisiin hankkeessa avata tämä mahdollisuus lakia viilaamalla.
Lisäksi Alkon tuotteiden noutopisteenä toimimista halutaan lisätä. Niemisen mukaan kyse on yhdenvertaisuudesta: Monopolin tulisi pystyä palvelemaan myös maaseudun asukkaita.
Myös pakettipalvelu on haja-asutusalueella merkittävä.
Itella lakkautti viime vuonna 51 asiamiespostia kannattavuusongelmien takia. Nyt Itellan postimyyntipisteitä on toisten yritysten yhteydessä haja-asutusalueella noin 70 ja pienissä taajamissa 90.
Nieminen uskoo, että jos kyläkaupan merkittävyys, liikevaihto ja tavaran välittämisen volyymi kasvavat, kauppa on Itellalle entistä kiinnostavampi kumppani.
Hän uskoo, että monipalvelupisteen volyymi voisi riittää myös Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen peleille.
Tämähän kuulostaa aivan ABC:lta. Liikennemyymälät ovat keränneet kattojensa alle eri palveluita.
”ABC on hyvä kyläkauppa, mutta ei niitäkään joka paikassa ole. Ketään ei suljeta ulkopuolelle”, Nieminen sanoo.
Perinteisistäkin kyläkaupoista löytyy nykyään vaikka mitä.
Palveluiden tulee Päivittäistavarakaupan mukaan olla kannattavia. Nieminen lukee madonluvut kyläkaupoille, jotka toimivat Itellan toimipisteinä alle kannattavuusrajan, asiakasvirran tähden.
”Palvelujen pitäisi kantaa oma painonsa.”
Päivittäistavarakauppa ry on hakenut hankkeeseen EU-rahoitusta. Hanke lähtisi käyntiin ensi vuoden alussa. Arvioidut kustannukset ovat 290 000 euroa.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
