Uudella komissiollakova työ edessä
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli keskiviikkona uuden komission kokoonpanon ja organisaation.
Uudet komissaarit aloittavat työnsä todennäköisesti marraskuussa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin on hyväksynyt komission kokoonpanon.
Komissioon tulee 28 jäsentä. Heistä 14 edustaa keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää, sosialisteja on kahdeksan, liberaaleja viisi ja ECR-ryhmästä yksi komissaari. Naisia komissaareista on yhdeksän.
Suurin muutos edelliseen komissioon verrattuna on, ettei kaikille komissaareille löytynyt omaa salkkua.
Salkuttomat komissaarit ovat komission varapuheenjohtajia. Heidän tehtäväkseen on suunniteltu salkullisten komissaarien työn valvontaa ja ohjaamista. Juncker esittää valittavaksi kuusi varapuheenjohtajaa.
Komission kokonpanon muokkaaminen on ymmärrettävää, koska kaikille komissaareille on ollut vaikea löytää merkittäviä tehtäviä. Uudistuksen seurauksena saattaa kuitenkin olla byrokratian lisääntyminen, koska komissioon tulee monen kerroksen väkeä. Miten työnjako ja valtasuhteet toimivat sektorikomissaarin ja varapuheenjohtajien kesken?
Yhdeksi varapuheenjohtajaksi Juncker esittää Suomen entistä pääministeriä Jyrki Kataista (kok.). Kataisen vastuualueeseen kuuluvat työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Periaatteessa Kataisen tehtävänä on valvoa kahdeksan komissaarin työtä.
Kataisen vastuualue on keskeinen. Eri asia on, miten Katainen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi tulevan talouskomissaarin, ranskalaisen Pierre Moscovicin tekemisiin. Moscovicin mukaan varapuheenjohtajan tehtävä on tyhjä kuori.
Katainen on kuitenkin tyytyväinen valinnastaan varapuheenjohtajaksi. Hänen mielestään on vaikea kuvitella mielenkiintoisempaa, vaikeampaa ja innostavampaa työtä.
Varapuheenjohtajien tehtävän painavuudesta kertoo kuitenkin jotakin se, ettei tehtävä kiinnostanut suuria jäsenmaita. Varapuheenjohtajat tulevatkin pienistä jäsenmaista. Suomen lisäksi uuteen tehtävään esitetään Latvian, Slovenian, Viron ja Bulgarian komissaareja. Hollannin komissaarista Frans Timmermannista tulee ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Ruotsi ja Tanska saivat painavat salkut. Nykyisestä ruotsalaisesta sisämarkkinakomissaarista Cecilia Malmströmistä tulee kauppakomissaari ja Tanskan varapääministeristä Margrethe Vestagerista tulee kilpailukomissaari. Malmströmin tehtävänä ovat muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut.
Romanialainen maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ vaihtuu irlantilaiseen Phil Hoganiin. Hoganilta voi hyvällä syyllä odottaa ymmärrystä syrjäisten ja pienten maiden maatalouden ongelmille.
Uudella komissiolla on edessään kova työ. Euroopan talouskasvu ei toiveista huolimatta ole lähtenyt merkittävään kasvuun ja erityisesti nuorisotyöttömyys on entistä suurempi ongelma. Talouspolitiikan suunnasta on jäsenmaissa hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Yhtenäisyyttä koettelee myös Britannia, joka on uhkailut EU:sta eroamisella. Lisäksi Ukrainan kriisi ja Venäjän talouspakotteet koettelevat EU-maiden yhtenäisyyttä.
EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään olla maailman kilpailukykyisin talousalue. Sen sijaan, että tavoite olisi saavutettu, on se karannut entistäkin kauemmaksi.
Uuden komission on hallinnoimisen sijaan löydettävä ulospääsy talouden näivettymiskehityksestä ja haettava unionille uusi suunta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
