Märkä kasvukausi ei oikeutajoustoon nitraattidirektiivissä

MTK:n valtuuskunnasta valittu lähetystö luovutti keskiviikkona ympäristöministeriön kansliapäällikölle Hannele Pokalle (kolmas vasemmalta) vetoomuksen lannanlevityksen joustosta. Lähetystöön kuuluivat (vasemmalta) Juha Laukkonen, Liisa Pietola, Jari Ahlholm, Anna Setälä, Heidi Tanhua ja Sisko Kivelä. Kuvasta puuttuu Kalevi Pukara. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Ympäristöministeriö ei suostu joustamaan lannanlevityksen aikarajoissa. Toisin sanoen karjatilat eivät ministeriön mukaan saa levittää lantaa ennen ensi huhtikuuta, vaikka säiden vuoksi levitys ei onnistunut ennen 15.11., joka on nitraattidirektiivin määrittelemä takaraja.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan kasvukauden ja syksyn aikana luonnonolot olivat jatkuvien sateiden ja peltojen märkyyden vuoksi paikoin niin vaikeat, että tilanteen pitäisi katsoa täyttävän ylivoimaisen esteen tunnusmerkit.

Tähän vetosi myös Pietolan johdolla ympäristöministeriössä keskiviikkona vieraillut MTK:n valtuuskunnan nimeämä lähetystö.

Lähetystö pyysi ympäristöministeriön kansliapäällikölle Hannele Pokalle luovuttamassaan kirjeessä tilakohtaista poikkeuslupaa levittää lantaa 15.11. jälkeen, kun maa kantaa levityskaluston.

Ympäristöministeriö ei tähän suostunut.

Ministeriö toteaa lähetystölle torstaina antamassaan vastauksessa, että ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen ei tule ympäristönsuojelulain tulkinnassa kyseeseen.

Pietolan mukaan tilanne pitää ratkaista nopeasti ja niin, että viljelijöille ei tule tukimenetyksiä eivätkä he saa otsaansa ympäristörikollisen leimaa.

Lantaongelma voi aiheuttaa viljelijälle kummatkin, sillä nitraattiasetus vaikuttaa lannan levitykseen kahta kautta: viljelijän täytyy noudattaa sekä ympäristönsuojelulakia ja nitraattiasetusta että EU:n suorien tukien saannin edellyttämiä täydentäviä ehtoja. Yksi täydentävistä ehdoista on nitraattiasetuksen noudattaminen.

Ylivoimaisen esteen periaate kuuluu näistä vain täydentäviin ehtoihin.

Euroopan neuvoston asetuksessa todetaan, että viljelijälle ei seuraa tukisanktioita, jos hän ei pysty ylivoimaisen esteen vuoksi noudattamaan täydentäviä ehtoja. Poikkeus edellyttää, että viljelijä ilmoittaa esteestä viranomaiselle kymmenen päivän kuluessa.

Mikäli viranomainen sen sijaan katsoo, että toiminta rikkoo ympäristönsuojelulakia, ylivoimaisen esteen periaate ei siihen yllä.

Tämän vuoksi täytyy MTK:n ympäristölakimiehen Minna Ojanperän mukaan muistaa, että asiassa on erotettava sen vaikutukset toisaalta maataloustukeen ja toisaalta velvollisuuteen noudattaa ympäristönsuojelulakia.

”Vaikka lannan levittäminen 15.11. jälkeen ei johtaisikaan tukien menetykseen, se ei poista sitä tosiasiaa, että ympäristönsuojelulakia valvovat viranomaiset voivat tietyin edellytyksin keskeyttää ympäristönsuojelulain tai nitraattiasetuksen vastaisen toiminnan. Ääritapauksissa tilanne voi johtaa rikosoikeudelliseen prosessiin, mikä käytännössä voisi aiheuttaa viljelijälle sakkoja ympäristönsuojelulain rikkomisesta.”

Ympäristönsuojelulakia valvovat kuntien ja elykeskusten viranomaiset.

Maataloustukien ehtojen noudattamista puolestaan valvoo Maaseutuvirasto (Mavi). Käytännössä valvontoja tekevät elykeskusten tarkastajat.

Yksikön johtaja Jukka Pekonniemi Mavin valvontaosastosta kertoo, että kunnilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan rikkomuksista Maviin.

Täydentävien ehtojen rikkominen voi johtaa useiden prosenttien leikkauksiin suurimmassa osassa viljelijälle maksettavista tuista.

Sen sijaan muilla tavoin Mavi ei puutu ympäristönsuojelulain rikkomuksiin, eikä Mavi ilmoita tukiin tehdyistä leikkauksista ympäristöviranomaisille.

Pietolan mukaan tilanne osoittaa, että viljelijä on joutunut kohtuuttomaan viranomaispyöritykseen.

”Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön pitäisi hakea yhdessä ratkaisua ja vaikka muuttaa tilapäisesti nitraattiasetusta. Viljelijä on ajautunut lainsäädäntöviidakkoon, jossa talonpoikaisjärjen käyttö ei tule kyseeseen.”

Sitä puoltaisi hänen mukaansa sekin, että ympäristön kannalta kyse ei ole suuresta ongelmasta. Lantavarastojen täyttymisestä kärsii ”kymmeniä mutta ei satoja tiloja”.

Ympäristöministeriön mukaan Suomi ei voi tehdä kansalliseen nitraattiasetukseen muutoksia ilman EU:lta saatavaa lupaa.

Pietolan mielestä se tuntuu väärältä.

Ympäristöministeriössä keskiviikkona vieraillut lähetystö koottiin tiistaina MTK:n valtuuskunnan kokouksen osallistujista. Siihen kuuluivat Pietolan lisäksi Jari Ahlholm, Pohjois-Suomesta, Anna Setälä Varsinais-Suomesta, Sisko Kivelä, Hämeestä, Heidi Tanhua Pirkanmaalta, Jari Laukkonen Etelä-Pohjanmaalta ja Kalevi Pukara Satakunnasta.

JUHANI REKU

Avaa artikkelin PDF