Mercosur-sopimuksen lisäämä lihantuonti haittaisi EU:n tuottajia, vihreät mepit huolissaan ympäristöstä – "En voisi äänestää sopimuksen puolesta"

Mercosur-maiden tuotanto-olosuhteet poikkeavat EU:n tuottajien vaatimuksista. Kuva on Suomesta. Kuva: Kari Salonen

Kasvavilla sianlihan ja broilerin tuontimäärillä Mercosur-maista on haitallisia vaikutuksia eurooppalaisille tuottajille, käy ilmi saksalaisen europarlamentaarikon Anna Cavazzinin (vihr.) tilaamasta selvityksestä.

Raportin perusteella EU-alueelle tuotavan sianlihan määrä lähes kaksinkertaistuu sopimuksen tullessa voimaan. Broilerin lisäkiintiö vastaa yksin Ranskan tai Saksan broilerin tuotantomääriä.

Lihantuonnin lisääntyminen voisi leikata raportin mukaan alan työpaikkoja erityisesti broilerin- ja sianlihantuottajilta sekä heikentää eurooppalaisen ruuan kilpailukykyä.

”Tuonnin kasvu toisi paineita jo ennestään ylituotannosta kärsiville markkinoille – erityisesti sianlihan ja broilerin osalta”, kansainvälisen kaupan valiokunnan meppi Heidi Hautala (vihr.) kommentoi.

EU-maiden tuottajien mukaan kauppasopimus Mercosur-­maiden kanssa asettaa heidät epäreiluun kilpailutilanteeseen.

Sopimus johtaa niin kutsuttuihin tuplastandardeihin, koska eurooppalaisia koskevat Mercosur-maita tiukemmat säädökset tuotannolle, EU:n viljelijöiden ja osuuskuntien kattojärjestö Copa-Cogeca on painottanut.

Cavazzinin selvitys on tehty yhteistyössä ympäristöasioihin keskittyneen konsulttitoimiston PowerShiftin kanssa, ja sen on tilannut kansainvälisen kaupan valiokunnassa toimiva EU-­parlamentin vihreä ryhmä.

Mercosur-kauppasopimus poistaa voimaan tullessaan useimmat tavarakaupan tullit EU:n ja Mercosur-maiden väliltä.

Sopimus kasvattaisi naudanlihan tuontikiintiötä 99 miljoonalla kilolla sekä siipikarjan ja sokerin kiintiöitä 180 miljoonalla kilolla Mercosur-maista EU:hun. Kauppa-alueen maihin kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.

Ennen sopimuksen hyväksymistä keskusteluun on nostettava Mercosur-maiden runsas torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö sekä niiden vaikutus ruokaturvallisuuteen, Hautala vaatii.

Selvityksen mukaan sademetsää raivataan laitumien lisäksi etanoliksi kelpaavan raaka-­aineen tieltä. Sokeriruo’on ja maissin tuotanto lisää torjunta-­aineiden käyttöä, mikä aiheuttaa terveysriskin paikallisille asukkaille.

”Brasiliassa on käytössä 150 torjunta-ainetta, joiden käytön EU on kieltänyt. Brasilian maankäyttömalli kiihdyttää metsäkatoa mutta aiheuttaa myös yhteiskunnallisia ongelmia”, Hautala jatkaa.

Vaikka kauppasopimuksessa on mainittu Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja laittomien hakkuiden torjuminen, niiden toteutumisesta ei ole varmuutta.

Hautalan mielestä kauppa­sopimuksen kestävän kehityksen lausekkeet eivät riitä pysäyttämään metsäkatoa Amazonin alueella.

”Sopimus kilpistyy siihen, että meillä ei ole olemassa riittäviä sanktioita tai riitojenlausuntamekanismeja.”

Hautalan mukaan kuluttajansuojan takaaminen EU:ssa on entistä vaikeampaa, jos sopimus tulee voimaan.

”Tuonnin valvonta EU:n rajoilla on riittämätöntä. Tämä on haaste myös kuluttajien turvallisuudelle.”

Myös vihreä saksalaismeppi Cavazzini näkee sopimuksen hyödyt vähäisinä.

Vaikka EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kärkitavoite on muuttaa Euroopan talous vihreämpään suuntaan, Mercosur-­sopimus tarkoittaa Cavazzinin mielestä päinvastaista.

”Mercosur-sopimus on huono kauppa ympäristölle ja ilmastolle”, hän kommentoi saksalaismedia Spiegelissä.

Kauppasopimus vaatii vielä kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.

”Näillä taustaselvityksillä en voisi äänestää sopimuksen puolesta. Selvitys antaa viitteitä sille, ettei se lunasta odotuksia”, Hautala sanoo.